Maatilan rahat

Vuonna 2012 metsän arvo oli Suomessa keskimäärin noin 2.700 €/ha. Samaan aikaa pellon keskimääräinen hinta vapaaehtoisissa vieraiden välisissä lisämaakaupoissa oli noin 8.500 €/ha. Nyt neljätoista vuotta myöhemmin metsämaan keskimääräinen hinta on 4.500 €/ha, ja vastaava peltomaan hinta edelleen 8.500 €/ha. Kymmenen vuotta sitten pellon arvo oli siten yli 3-kertainen metsään verrattuna. Viime vuonna sama suhdeluku oli enää alle 2-kertainen.   Maakuntakohtaisesti tarkasteltuna

Sodassa ei tunnetusti voita kukaan, vaan kaikki osapuolet häviävät; osa enemmän ja osa vähemmän. Venäjän armeijan tappiot Ukrainassa ovat lähes tuhat sotilasta päivässä, ja ukrainalaisia kuolee ja haavoittuu todennäköisesti puolet siitä. Iranissa ja Israelissa käydään vain pommitussotaa, mutta tuhansia uhreja on sielläkin. Sodalla on inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös taloudellisia vaikutuksia ja osa niistä koskee myös maanviljelijää. Yksi niistä on öljyn, lannoitteiden ja

Viljatilojen heikkoa kannattavuutta perustellaan monella tavalla.Syyksi kerrotaan kaupan hallitseva markkina-asema, pohjoinen ilmasto, peltolohkojen pieni koko, maatalouspolitiikka tai sen puuttuminen, MTK, ahne elintarviketeollisuus tai pinta-alaltaan liian pienet maatilat. Oma merkityksensä on varmasti mainituilla asioilla, mutta kannattaisi tässä katsoa peiliinkin.   Miksi jokaisella viljatilalla pitää olla oma viljankuivaamo? Oikeastaan missään muualla Euroopassa ei ole t

Peltomaan nimellishinta Suomessa on pysynyt samalla tasolla jo 12 vuotta. Kun lisäksi huomioidaan alueelliset erot, on pellon nimellishinta Suomen parhailla alueilla jopa laskenut hitaasti nimellisarvoltaan. Kun huomioidaan lisäksi samaan aikaan tapahtunut inflaatio ja yleinen rahan arvon heikkeneminen, on peltomaan todellinen hinta laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksikymmentä prosenttia.   Varsinais-Suomessa oli vuonna 2012 peltomaan keskimääräinen mediaanihin

Vuoden 2025 maatalousverotuksessa ei ole mitään järisyttävän uutta, mutta verosuunnittelun peruskuviot kannattaa palauttaa mieleen. Lisäksi viime vuoden verotuksessa on muutamia asioita, joita on mahdollista hyödyntää viimeistä kertaa.   Verosuunnittelun lähtökohta on, että maatila tekee tulosta – myös verotuksellista tulosta. Verotuksen pystyy toki laskemaan nollaan, mutta juuri koskaan se ei ole järkevää tai perusteltua. Merkittävää valtion tuloveroa joutuu maksamaan vasta

Jos huomaa kesällä, että verokirjanpito ja -ilmoitus tuli tehtyä helmikuussa väärillä tiedoilla, niin ei hätää, veroasiat on mahdollista muuttaa oikeaan muotoon vielä jälkikäteen. Saattaa jopa joutua painimaan omantuntonsa kanssa, jos vuoden verotus on jo toimitettu loppuun verottajan toimesta, mutta vielä muistuu mieleen itselle epäedullinen korjaustarve. No, ainakin teoriassa.   Useimmiten korjaustarve on suhteellisen pieni, kun traktorin työkalulaatikosta löytyy sinne unoh

Lähtökohtaisesti ajatellaan maatalouskoulun oppien mukaisesti, että uusi maatalouskone on edullinen pitää yllä, ja vastaavasti vanhempi kone on remontti- ja ylläpitokustannuksiltaan kallis. Tuolla logiikalla kaikkien pitäisi ostaa uusi kone. Elävässä elämässä tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.   Tyypillisesti sadan hehtaarin viljatilalla maatalouskoneiden vuotuiset huolto- ja remonttimenot ovat n. 3.000 euroa, mikä on 30 € peltohehtaaria kohden. Vaihtelu on toki suurta, rii

Lahja- ja perintöverotukseen tulee voimaan muutoksia vuoden 2026 alusta lähtien. Niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös maanviljelijän arkeen. Silloin kun ne osuvat kohdalle, kannattaa lahjojen verovapauksia hyödyntää.   Lähes jokaisella maanviljelijällä lahja tulee annettua tai saatua maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Sukulaisten välisten maatilakauppojen kauppahinta on tyypillisesti lahjaluonteinen, jolloin kyllä maksetaan kauppahintaa, mutta kauppahinta on ni

Maatalouskeskustelun vakioväittämä on, että keskikokoisella viljatilalla ei ole Suomessa mahdollista pärjätä. Tuloja on liian vähän ja samalla töitä on liian paljon, kun palkkatöissäkin pitää käydä. Itse näen tilanteen huomattavasti valoisampana. Viljatilat voidaan jakaa kolmeen kokoluokkaan peltopinta-alan perusteella niin, että alle 100 hehtaarin maatilat ovat viljatiloiksi pienehköjä, 100–200 hehtaarin viljatilat keskikokoisia ja yli 200 hehtaarin maatilat ovat suurehkoja.

Onko mahdollista, että henkilö, jolla ei ole lanttiakaan omaa rahaa valmiina, pystyisi ostamaan itselleen maatilan vapailta markkinoilta ja alkaisi sillä harjoittamaan kannattavaa maataloutta? Ajatuksena se on kovin kaunis ja romanttinenkin, mutta onko se realismia nyky-Suomessa?   Muussa yritystoiminnassa on jokseenkin yhtä tavallista, että uusi yrittäjä aloittaa tyhjältä pöydältä kuin, että hän ostaa jo toimivan yrityksen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että otetaan lyhyta

Nykynuorisolle on kuulemma julkisuudessa oleminen tärkein asia elämässä; rahalla ei ole niinkään enää merkitystä. Että jos et ole somessa, niin et ole olemassa, sanovat. Mutta kyllä se meitä aikuisia ihmisiä ahdistaa, kun ei ole rahaa.     Viljatilan nykyinen taloustilanne vaikuttaa tosi huonolta, mutta todellisuudessa ei olla erityisen huonossa jamassa, vaan enemmänkin normaalissa tilanteessa. Viljanviljelyn kokonaisliikevaihto on taas se sama 1.000 €/ha, mitä se oli ennen p

Meille suomalaisille on aina kerrottu, että maanviljelijä on varakas henkilö. Siis maata omistavat ovat varakkaita ja maattomat ovat köyhiä. Erityisesti tilalliset maanviljelijät ovat varakkaita, mitä se tilallinen nyt sitten nykypäivänä tarkoittaakaan.   Mutta onko nykypäivän suomalainen maanviljelijä varakas henkilö suhteessa muihin kansalaisiin? Suomalaisella maatilalla on tyypillisesti omistettua peltomaata noin 40 hehtaaria. Esimerkiksi Pirkanmaalla sen arvo on 9.500 €/h

Maatalouskoulun maatilaekonomian oppikirjasta (kirja on sellainen nippu papereita, joihin on printattu musteella sanoja ja sitä luetaan)...

Maatilojen investoinnit ovat olleet vähissä jo Covid-vuosista lähtien kohta viisi vuotta. Erityisesti tämä on näkynyt isojen...

Kevätkauden päätteeksi tuli ennustettua, että tästä tulee hyvä vuosi. Onhan se pitänyt osin paikansakin. Innokkaimmat jo elvistelevät...

Meillä maanviljelijöillä on paha tapa valittaa koko ajan. Jos ei muusta, niin keleistä. Aina on liian kuivaa, märkää, kylmää, tai kuumaa....

Inflaation hidastumisen myötä on myös yleinen korkotaso hiljalleen laskenut. Euribor-korot alkavat olla 2,00 % tasossa, joten nyt on aika...

Kun Helsingissä taksikuski alkaa kertoa sijoitusneuvoja, on aika myydä kaikki sijoitukset pois. Sama juttu tuntuu olevan suomalaisessa...

Onko partureilla oma neuvontajärjestönsä, tai erityinen konsulttiyrityksensä? Entä taksiyrittäjillä tai kuorma-autoilijoilla?...

Vuoden 2025 alusta lähtien maanviljelijän saama pelto- ja metsämaan vuokratulo on katsottu TVL:n mukaiseksi pääomatuloksi. MTK on ajanut...