Maatilan rahat

Korkoa korolle -efekti lienee tuttu kaikille. Siinä sijoitetaan omaisuutta ja saadaan sille korkoa. Saatu korko sijoitetaan lisäyksenä takaisin alkuperäiseen pääomaan. Näin toimien syntyy apparaatti, jossa omaisuuden määrä kasvaa vääjäämättömästi vuosien mittaan. Korkoa korolle -efekti toimii juurikin riittävän pitkällä aikajaksolla. Esimerkiksi 30 vuoden aikana alkuperäinen pääoma saattaa kasvaa moninkertaiseksi. Maanviljelijälle korkoa korolle -tuottoa syntyy useinkin metsä

Kymmenen vuotta sitten aloin haaveilla mönkkäristä. Olisi se vaan niin hieno, kun voisi ajella pelloilla ja metsissä vähän niin kuin malboromies. Ja onhan se esineenä tosi kaunis. Valitettavasti koskaan ei tuntunut löytyvän ylimääräistä kymppitonnia hankintaan. Uudet mönkkärit maksavat 6.000–30.000 euroa. Kalliimmat ovat ns. koppimönkkäreitä ja kymppitonnilla saa markkinajohtajamerkin varustettuna reilun 500 kuutiosenttimetrin moottorilla. Sellainen oli minunkin haaveideni ko

Julkisen maatalouskeskustelun perusteella maatilojen talousahdinko on seurausta kalliista polttoaineesta - rohkenen tuota epäillä. Oma vaikutuksensa sillä varmasti on maatilatalouteen, mutta kokonaisuutena polttoainemeno ei ole ratkaiseva maatilan talouden kehityksessä. Öljyn, lannoitteiden ja viljan hinnalla on historiavuosien perusteella kohtalonyhteys. Kun öljyn hinta on korkealla, on sitä myös lannoitteiden hinnat. Ja jostakin syystä samaa kaavaa seuraa myös viljojen hint

Vaikka maatalouskeskustelu pyörii aina vaan siinä samassa, että talous on tiukalla eikä ole rahaa, ei ole maatalouskaan niin kuin oli ennen. Sosiaalinen media, sometus, on päässyt hiipimään myös maatalouteen ja maatalousekonomian ytimeen. Se on muuttanut jotakin peruuttamattomasti niin hyvässä kuin pahassakin. Vaikka maataloussomettamista on tehty jo pitkään viimeisen kymmenen vuoden aikana, toi satakuntalainen maatalousyrittäjä Anne-Mari Tarkkio tähän genreen uuden vivahteen

Meillä maanviljelijöillä on erikoinen suhtautumistapa viljanviljelyn vuotuiseen satotasoon. Kun sato on heikko, liioitellaan kurjuutta ja ripotellaan tuhkaa päällemme. Jos laariin tulee 2.500 kh/ha, kerrotaan kavereille, että ei sieltä oikein mitään tullut, hyvä jos siemenet ensi vuodelle. Vastaavasti, kun on vähän parempi vuosi, ollaan heti kertomassa toimittajalle, että kyllä meille kevätviljoista seitsemää tonnia ihan väkisin pukkaa. Todellinen myytävä sato saattaa silti o

Suomen Yrittäjien mukaan kolmasosalla yksinyrittäjistä verotettava tulo jää tasolle alle 2.000 euroa kuukaudessa. Vuotuinen verotettava tulo on siten 24.000 € vuodessa. Se kuulostaa kovin tutulta, koska suomalaisten maatilojen keskimääräinen vuotuinen verotettava tulo on jokseenkin samaa tasoa, n. 20.000 €/v. Yksinyrittäjä on yrittäjä, jolla ei ole palkattua henkilöstöä tai muuta työvoimaa. Hän on yrityksensä ainoa omistaja ja työntekijä. Tutun tuntuista tämäkin, joskin suo

Maanviljelijän talonpoikaisessa ajattelutavassa metsä on aina ollut osa maatilaa. Se erottaa suomalaisen maatilan eurooppalaisista kohtalotovereista. Maatilojen siirtyessä yhä laajemmin osakeyhtiömuotoon, joutuu perinteistä suhdetta metsän omistamiseen pohtimaan uudestaan myös Suomessa. Otetaanko metsä osaksi maatalousosakeyhtiötä, vai jätetäänkö se erilliseksi yksityisomaisuudeksi? Suomessa on jo toista tuhatta maatilaa muuttanut verojärjestelmänsä osakeyhtiömuotoon. Useim

Maatilojen muuttaminen osakeyhtiömuotoon lisääntyy hitaasti, mutta varmasti. Lisäksi monikin mvl-maatila on ottanut käyttöön jonkin muun nimen kuin sitä viljelevän maanviljelijän nimen. Suosituin tapa on käyttää maatilan rekisteritilan, tai muun kiinteistön nimeä maatilan nimenä. Vaikka maatilan yhtiöittämisestä osakeyhtiömuotoon niin sanotuksi maatalousosakeyhtiöksi on useinkin verotuksellista hyötyä, saattaa osakeyhtiömuodosta olla myös haittaa. Maatilan taloussuunnittelu

Maatilojen taloudellinen tilanne on esillä valtakunnanmediassakin kyllästymiseen asti lähes päivittäin. Toimitus on kaivanut esiin maanviljelijän, joka kertoo, että toivoa ei ole. Seuraavaksi järjestöpäällikkö lyö nyrkkiä pöytään, että nyt saa riittää ja kolmantena haastatellaan poliitikkoa, joka kertoo, että kyllä tässä huoltovarmuus on vaarassa. Sama toistuu viikosta toiseen. Valitettavasti näin toimittaessa maatilaekonomia niputetaan samaan lokeroon kaikkien maatilojen osa

Venäjän raukkamainen hyökkäys Ukrainaan mullisti viljamarkkinat Suomessa. Sen seurauksena luomuviljelyn suhteellinen kannattavuus heikkeni erityisesti viljatiloilla. Keväällä 2026 tilanne on kuitenkin muuttunut.Viljelykustannusten noustua luomu on palannut etulinjaan kannattavana vaihtoehtona. Vuosina 2022–2023 viljan hinta hyppäsi ennätysmäisen korkealle tasolle. Puolen vuoden ajan ohraa ja vehnää myytiin yli 400 euron tonnihinnalla ja toista vuotta hintataso oli yli 350 €

Vuonna 2012 metsän arvo oli Suomessa keskimäärin noin 2.700 €/ha. Samaan aikaa pellon keskimääräinen hinta vapaaehtoisissa vieraiden välisissä lisämaakaupoissa oli noin 8.500 €/ha. Nyt neljätoista vuotta myöhemmin metsämaan keskimääräinen hinta on 4.500 €/ha, ja vastaava peltomaan hinta edelleen 8.500 €/ha. Kymmenen vuotta sitten pellon arvo oli siten yli 3-kertainen metsään verrattuna. Viime vuonna sama suhdeluku oli enää alle 2-kertainen. Maakuntakohtaisesti tarkasteltuna

Sodassa ei tunnetusti voita kukaan, vaan kaikki osapuolet häviävät; osa enemmän ja osa vähemmän. Venäjän armeijan tappiot Ukrainassa ovat lähes tuhat sotilasta päivässä, ja ukrainalaisia kuolee ja haavoittuu todennäköisesti puolet siitä. Iranissa ja Israelissa käydään vain pommitussotaa, mutta tuhansia uhreja on sielläkin. Sodalla on inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös taloudellisia vaikutuksia ja osa niistä koskee myös maanviljelijää. Yksi niistä on öljyn, lannoitteiden ja

Viljatilojen heikkoa kannattavuutta perustellaan monella tavalla.Syyksi kerrotaan kaupan hallitseva markkina-asema, pohjoinen ilmasto, peltolohkojen pieni koko, maatalouspolitiikka tai sen puuttuminen, MTK, ahne elintarviketeollisuus tai pinta-alaltaan liian pienet maatilat. Oma merkityksensä on varmasti mainituilla asioilla, mutta kannattaisi tässä katsoa peiliinkin. Miksi jokaisella viljatilalla pitää olla oma viljankuivaamo? Oikeastaan missään muualla Euroopassa ei ole t

Peltomaan nimellishinta Suomessa on pysynyt samalla tasolla jo 12 vuotta. Kun lisäksi huomioidaan alueelliset erot, on pellon nimellishinta Suomen parhailla alueilla jopa laskenut hitaasti nimellisarvoltaan. Kun huomioidaan lisäksi samaan aikaan tapahtunut inflaatio ja yleinen rahan arvon heikkeneminen, on peltomaan todellinen hinta laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksikymmentä prosenttia. Varsinais-Suomessa oli vuonna 2012 peltomaan keskimääräinen mediaanihin

Vuoden 2025 maatalousverotuksessa ei ole mitään järisyttävän uutta, mutta verosuunnittelun peruskuviot kannattaa palauttaa mieleen. Lisäksi viime vuoden verotuksessa on muutamia asioita, joita on mahdollista hyödyntää viimeistä kertaa. Verosuunnittelun lähtökohta on, että maatila tekee tulosta – myös verotuksellista tulosta. Verotuksen pystyy toki laskemaan nollaan, mutta juuri koskaan se ei ole järkevää tai perusteltua. Merkittävää valtion tuloveroa joutuu maksamaan vasta

Jos huomaa kesällä, että verokirjanpito ja -ilmoitus tuli tehtyä helmikuussa väärillä tiedoilla, niin ei hätää, veroasiat on mahdollista muuttaa oikeaan muotoon vielä jälkikäteen. Saattaa jopa joutua painimaan omantuntonsa kanssa, jos vuoden verotus on jo toimitettu loppuun verottajan toimesta, mutta vielä muistuu mieleen itselle epäedullinen korjaustarve. No, ainakin teoriassa. Useimmiten korjaustarve on suhteellisen pieni, kun traktorin työkalulaatikosta löytyy sinne unoh

Lähtökohtaisesti ajatellaan maatalouskoulun oppien mukaisesti, että uusi maatalouskone on edullinen pitää yllä, ja vastaavasti vanhempi kone on remontti- ja ylläpitokustannuksiltaan kallis. Tuolla logiikalla kaikkien pitäisi ostaa uusi kone. Elävässä elämässä tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Tyypillisesti sadan hehtaarin viljatilalla maatalouskoneiden vuotuiset huolto- ja remonttimenot ovat n. 3.000 euroa, mikä on 30 € peltohehtaaria kohden. Vaihtelu on toki suurta, rii

Lahja- ja perintöverotukseen tulee voimaan muutoksia vuoden 2026 alusta lähtien. Niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös maanviljelijän arkeen. Silloin kun ne osuvat kohdalle, kannattaa lahjojen verovapauksia hyödyntää. Lähes jokaisella maanviljelijällä lahja tulee annettua tai saatua maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Sukulaisten välisten maatilakauppojen kauppahinta on tyypillisesti lahjaluonteinen, jolloin kyllä maksetaan kauppahintaa, mutta kauppahinta on ni

Maatalouskeskustelun vakioväittämä on, että keskikokoisella viljatilalla ei ole Suomessa mahdollista pärjätä. Tuloja on liian vähän ja samalla töitä on liian paljon, kun palkkatöissäkin pitää käydä. Itse näen tilanteen huomattavasti valoisampana. Viljatilat voidaan jakaa kolmeen kokoluokkaan peltopinta-alan perusteella niin, että alle 100 hehtaarin maatilat ovat viljatiloiksi pienehköjä, 100–200 hehtaarin viljatilat keskikokoisia ja yli 200 hehtaarin maatilat ovat suurehkoja.

Onko mahdollista, että henkilö, jolla ei ole lanttiakaan omaa rahaa valmiina, pystyisi ostamaan itselleen maatilan vapailta markkinoilta ja alkaisi sillä harjoittamaan kannattavaa maataloutta? Ajatuksena se on kovin kaunis ja romanttinenkin, mutta onko se realismia nyky-Suomessa? Muussa yritystoiminnassa on jokseenkin yhtä tavallista, että uusi yrittäjä aloittaa tyhjältä pöydältä kuin, että hän ostaa jo toimivan yrityksen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että otetaan lyhyta