Velkasaneeraus onnistuu vain harvoin

Tilastojen perusteella viime vuonna 2025 tehtiin Suomessa ennätyksellisen paljon konkursseja ja hakeuduttiin yrityksen velkasaneeraukseen. Valitettavasti sama suuntaus on koskenut myös maatiloja. Lisäksi pitää huomioida, että jokaista virallista velkasaneerausta kohden tehdään kymmenkunta ns. vapaaehtoista velkajärjestelyä.

Maatilan velkasaneerauksessa tehdään käräjäoikeudelle hakemus päästä velkasaneeraukseen. Hakemuksen jättäminen ei kuitenkaan takaa velkasaneerauksen aloittamista, toisin kuin julkisuudessa usein kerrotaan. Se kuitenkin saa aikaan velkojen perintäkiellon, mikä antaa ainakin hetken helpotuksen maatilayrittäjän arkeen. Hakemuksen jättämisen yhteydessä laaditaan oikeudelle alustava suunnitelma, jossa kerrotaan taloudellisten vaikeuksien syyt ja alustava ehdotus talouden tasapainotustoimista. Vasta hakemuksen perusteella käräjäoikeus päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta.

Jos aloittamishakemus hyväksytään, määrätään hakijalle selvittäjä, joka laatii varsinaisen saneerausohjelman. Saneerausohjelma pitää sisällään yleensä vakuudettomien velkojen leikkaamisen (anteeksi saamisen) ja toisaalta se edellyttää myös velkasaneerauksen hakijalta sitoutumista velkojien vaatimuksiin. Jos velkojat eivät ole valmiita hyväksymään velkojen leikkauksia, ei saneerausohjelmaa pääsääntöisesti voida hyväksyä. Näin voi käydä varsinkin silloin, kun kaikilla veloilla on riittävät vakuudet. Menneinä vuosina edellytettiin n. 70 % velkojista mukaan ohjelmaan, jota se voitiin hyväksyä, mutta nykyään käräjäoikeuksilla on asiaan lievempi tulkinta. Jos saneerausohjelmaan on mahdollista löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, hyväksyy käräjäoikeus sen toimeenpantavaksi.

Velkasaneerausohjelman kesto on tyypillisesti joitakin vuosia. Sinä aikana kaikkien osapuolten on noudatettava ohjelmassa sovittuja toimenpiteitä. Koko saneerausmenettelyn kantavana ajatuksena on saada maatilan talous kuntoon. Monesti kuulee, että velkasaneerauksessa velkoja leikataan oikeuden päätöksellä ja siten talous on taas tasapainossa ja kaikki hyvin. Valitettavasti se ei pidä paikkaansa. Jotta saneerauksella on menestymismahdollisuuksia, pitää maatilan tuotantoon ja toimintaan saada pysyvä muutos. Viljatilalla sellaista muutosta on hyvin vaikea saada aikaan, mutta esimerkiksi maitotilalla se saattaa olla mahdollista. Jos lehmien tuotostasoon saadaan selvä lisäys, tai maidon hintaan pysyvä korotus, saattaa talous tasapainottua vielä, kun tuotannon muutoksiin yhdistetään velkapaineen kevennys. Maatilan velkasaneeraus on hyvin raskas vaihtoehto saada maatilan talous kuntoon. Se on myös kustannuksiltaan arvokasta touhua. Käräjäoikeuden, selvittäjän ja asiantuntijoiden laskun kokonaissumma on tyypillisesti useita kymmeniä tuhansia euroja.

Huomattavasti edullisempi ja toimivampi tapa saada maatilan talous kuntoon on vapaaehtoinen velkajärjestely. Siinä sovitaan viljelijän ja velkojien, usein verottaja ja pankki, kesken sellaisista muutoksista maatilan toimintaan, joilla talous tasapainottuu. Velkojen anteeksi antamista vapaaehtoisissa velkajärjestelyissä harvoin tehdään, mutta lainojen korkoja voidaan helpottaa ja sopia uusista lainojen takaisinmaksuajoista.

Toimin menneisyydessä selvittäjänä 7 karjatilan virallisessa velkasaneerauksessa. Viiden vuoden kuluttua niistä 6 maatilaa oli lopettanut toimintansa. Oikeastaan kaikissa epäonnistumisissa oli juurisyynä se, että tuotantoon ei onnistuttu saamaan saneerausohjelman edellyttämää muutosta. Velkasaneerauksen epäonnistuminen merkitsee lähes aina maatilasta luopumista. Se ei kuitenkaan tarkoita kaiken romahtamista. Maanviljely on vain ammatti – elämä saattaa olla ihan muualla.