Negatiivisesti korkoa korolle

Korkoa korolle -efekti lienee tuttu kaikille. Siinä sijoitetaan omaisuutta ja saadaan sille korkoa. Saatu korko sijoitetaan lisäyksenä takaisin alkuperäiseen pääomaan. Näin toimien syntyy apparaatti, jossa omaisuuden määrä kasvaa vääjäämättömästi vuosien mittaan. Korkoa korolle -efekti toimii juurikin riittävän pitkällä aikajaksolla. Esimerkiksi 30 vuoden aikana alkuperäinen pääoma saattaa kasvaa moninkertaiseksi.

Maanviljelijälle korkoa korolle -tuottoa syntyy useinkin metsän omistamisesta. Siinähän puusto kasvaa joka vuosi, ja syntynyt lisäpuusto kasvattaa arvokkaamman tukkipuun määrää. Jos vielä malttaa ostaa puunmyyntitulolla lisää metsämaata, kasvaa metsäpääoma merkittävästi. Menneinä vuosina Osuuskunta Metsäliiton osuudet olivat oiva esimerkki korkoa korolle -efektistä, kun osuuspääoman korko liitettiin automaattisesti edellisen vuoden kokonaispääomaan.

Selkeästi parhaan tuoton matti meikäläinen saa pörssiosakkeita ostamalla. Kun saadulla osingolla ostetaan samaa osaketta lisää, kasvaa pääoma kasinumeroisilla kasvuprosenteilla. Tai on ainakin kasvanut tähän mennessä Helsingin pörssissä; tulevasta ei tunnetusti ole takeita. Jos osakkeita ostaa vielä osakesäästötilillä, tai vakuutuskuoren kautta, ei arvon noususta tarvitse maksaa pääomatulon veroa ennen kuin pääomaa myytäessä pois.

Korkoa korolle kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Yleensä sellainen ei olekaan totta. Tämä on kuitenkin totta, mutta totuuteen liittyy pimeä puolensa – korkoa korolle -efekti saattaa olla myös negatiivinen. Silloin sijoitetusta pääomasta joudutaan maksamaan korkoa, mutta saman aikaisesti sijoitetun omaisuuden arvo laskee.

Näin on käynyt monellekin, joka on ostanut sijoitusasunnon velkapääomalla alueelta, jossa asuntojen arvo laskee. Asuntolainan korko pankille joudutaan maksamaan muista tuloista, kun ei löydetä vuokralaista, ja samalla asunnon arvo on vuosi vuodelta matalampi. Yleensä tässä tilanteessa kannatta alkuperäisestä omaisuudesta luopua myymällä se tappiolla ja näin minimoimalla tappio. Mutta niin kuin hyvin tiedetään, osassa Suomea ei asunnosta pääse eroon edes lahjoittamalla.

Myös maanviljelijälle negatiivinen korkoa korolle saattaa olla osa arkea. Jos on ostanut peltoa markkinahinnalla muutama vuosi sitten, syntyy siitä helposti negatiivinen korkoa korolle. Maanostolainasta maksetaan pankille korkoa tyypillisesti 6 % luokkaa. Lisäksi pellon reaaliarvo on viime vuosina laskenut n. 2 % vuosittain. Kun vielä pahimmillaan pellon viljely on ollut kannattamatonta korkeiden viljelykustannusten (esim. ylimitoitettujen konekustannusten) vuoksi, on negatiivinen korkoa korolle -efekti murskaava. Onneksi se ei näy päälle päin kylätieltä katseltuna, ja kyllähän hyvä talo tuollaisenkin kestää.

Negatiivisen korkoa korolle -efektin voi estää omilla valinnoillaan. Ylihintaista lisämaata ei kannata ostaa, tai muita kannattamattomia investointeja tehdä ainakaan velkarahalla. Ja viljelykustannukset kannattaa pitää kurissa siltä osin, kuin niihin voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi pitäytymällä kohtuullisissa konehankinnoissa.