Suurikaan maatila ei pärjää verokalenterissa

Kansallisena veropäivänä kerrottiin taas julkisuuteen 120.000 euron tulotason ylittävien suomalaisten verotettavat tulot. Verotuloissa on oleellista, että palkansaajat maksavat verokertymästä 90 % ja yritykset ainoastaan 10 %. Toki pitää aina muistaa, että ilman yrityksiä ei olisi niitä palkansaajiakaan. Maanviljelijöiden kohdalla tulokärki on vähitellen hajautunut, kun osa suurimmista maatiloista on vaihtanut verojärjestelmäkseen osakeyhtiömuodon.

Suomessa verotiedot ovat poikkeuksellisen julkista tietoa. Jokaisen henkilön verotiedot voi selvittää verottajalta pientä korvausta vastaan. Samoin kaikkien yritysten verotiedot ovat julkisia, myös maatalousosakeyhtiöiden. Itse asiassa osakeyhtiömuotoon siirtyneiden maatilojen taloustiedot ovat laajemmin julkisia kuin perinteisemmässä mvl-muodossa jatkavien maatilojen taloustiedot.

Perustellusti voidaan ajatella, että kovasti työtä tekevät, ja järkevästi riskiä kantavana ammattilaisena maanviljelijät olisivat näkyvästi edustettuina hyvätuloisten suomalaisten ryhmässä. Vaan eipä ole tänäkään vuonna tullut vastaan vielä yhtään viljelijäedustajaa.

Käytännössä maanviljelijät ovat entistä enemmän jääneet jälkeen yleisestä hyvätuloisten ryhmästä, kun kansallinen tulokärki tienaa jo yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Päästäkseen edes tuhannen eniten ansainneen joukkoon, pitää verotettavaa tuloa olla yli 1,13 miljoonaa euroa.Maatalousyrityksistä hyvin harva pääsee edes tuohon liikevaihtoon, se kun vaatii viljatilalla lähes tuhannen hehtaarin peltopinta-alan ja maitotilalla kolmen robotin kokoluokan.

Keskimäärin suomalainen maatila ansaitsee verotettavaa tuloa n. 15.000–20.000 € vuodessa. Se on laskennallinen keskiarvo, mikä ei välttämättä kerro totuutta, mutta kertoo se jotakin.Omassa asiakaskunnassani saadaan aktiivimaanviljelijää kohden verotettavaa tuloa noin 30.000 euroa vuodessa ja koko maatilaa kohden noin 45.000 euroa. Ei niillä tuloilla todellakaan verokalentereihin päästä, vaikka osakeyhtiömuodossa kevyemmin verotettavaa osinkotuloa olisikin.

Jos maito- tai viljatilalla ei ole tehty viime vuosina merkittäviä investointeja, on niiden verotettava tulo tasolla 10–20 %liikevaihdosta. Jos isoja investointeja on tehty, joista on syntynyt merkittävästi tuloverotuksen poistopohjaa, on verotettava tulo silloin n. 5-10 % liikevaihdosta. Vaihtelu on toki suurta ja toivottavasti jaksetaan muistaa verosuunnittelun perussäännöt mm. vuotuisten poistojen ja lainojen lyhennysten suhteesta.

Valitettavasti tilanne useimmilla maatiloilla on sellainen, että jos kone- ja rakennuskanta pidetään uudehkona, ei verotettavaa tuloa silloin pysty näyttämään. Toisaalta, välillä korkeaa verotettavaa tuloa joutuu näyttämään olosuhteiden pakosta. Silloin kun kaikki rahat menevät velkojen lyhentämiseen, ei jää varoja tuotantopanosten hankintaan, eikä vähennyksiä tuloverotukseen ja verotus nousee korkealle. Kuitenkin perusolettama on, että menestyvä maatilayritys tekee tulosta ja tulosta tekevä maatilayritys maksaa veroa.

PS. Nyt täytyy nostaa käsi pystyyn ymmärtämättömyyden merkiksi. Tasan viisi vuotta sitten kritisoin blogissani Wolt-teknologiayrityksen myymistä yhdysvaltalaiselle kilpailijalle. Arvelin, että Woltista ei enää jatkossa tule verotuloja Suomeen, ja taas kerran myytiin hyvätuottoinen lehmä teuraaksi. Mutta toisin kävi. Woltin perustajat ovat olleet viimeiset viisi vuotta Suomen suurimpia verojen maksajia. Pelkästään Miki Kuusi maksoi viime vuonna veroja käsittämättömät yli 60 miljoonaa euroa. Mutta olen vieläkin sitä mieltä, että olisihan se hienoa, jos Wolt olisi suomalainen yritys.

P.P.S. Kuva: harvemmin näkee yli 50 tonnin kaivinkonetta hommissa ihan naapuritontilla. Ranskalainen yritys siinä rakentaa datakeskusta. Ensimmäinen datakeskus rakennettiin Mäntsälään 10 vuotta sitten ja tämä rakenteilla oleva on jo kolmas. Täällä datakeskuksiin on oltu tyytyväisiä, koska ne työllistävät usean kymmenen henkilöä jatkossakin ja kunnalle niistä saadaan merkittävät kiinteistöverotuotot.

Muhoksen datakeskuksen kriittistä keskustelua en oikein ymmärrä. Nähdäkseni metsänomistajalla on oikeus hakata metsästään puut, jos hän niin hyväksi katsoo. Tehty 300 hehtaarin päätehakkuu vastaa 6 minuutin aikana tehtäviä puunhakkuita Suomessa. Myöskään datakeskus ei vaadi kuin 20-30 hehtaarin tontin, joten veikkaan Muhoksellakin suurimman osan hakkuualueesta tulevan aurinkokennoille.