Inflaatio on yltynyt melkoiseen laukkaan Venäjän hyökkäyssodan ja sen lieveilmiöiden seurauksena. Tärkeimpänä vaikuttimena on ollut energian hinnan nousu, mikä on heijastunut lannoitteiden ja muiden sen jatkojalosteiden hintoihin. Ruoankin hinnan noususta paljon puhutaan, mutta toistaiseksi eniten ovat nousseet kahvin ja kalan hinnat, joihin suomalaisilla maanviljelijöillä on suhteellisen vähän vaikutusvaltaa. Viimeistään ensi syksynä alkaa näkyä korotuksia myös peruselintarvikkeissa.
Velkojen korko tunnetusti seuraa inflaation tasoa, joskin pienellä viiveellä. Kun inflaatio on Euroopassa noussut vuositasolla yli 8,00 %:n ja Suomessakin lähelle 7,00 prosenttia, on selvää, että lainojen korot nousevat vielä tämän vuoden aikana merkittävästi. Kuluneen vuoden aikana yleisimmin maatalouden velkojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden Euribor on noussut jo yhden kokonaisen %-yksikön. Seuraava EKP:n koron nosto lienee tulla ensi heinäkuussa? Se tuo lisää epävarmuutta niin rahoittajapankkien, kuin viljelijäasiakkaitten taloudelliseen tilanteeseen. Euroopan Keskuspankki onkin edellyttämässä pankkien tekevän stressitestin siitä, kuinka ne selviävät tässä uudessa tilanteessa. Olisiko perusteltua, että myös maatilojen rahoittajapankkien asiakkaat, maatilat, tekisivät omat stressitestinsä? Paljonko velkaa ja paljonko koron maksua maatila sietää?
Selvitysten perusteella suomalaisilla maatiloilla on velkaa kohtuullisesti. Siis keskimäärin. Asiakkaillani lainoja on tyypillisesti liikevaihdon verran. Viljatiloilla se on n. 70.000 € ja maitotiloilla n. 200.000 €. Lainojen kokonaismäärä kuitenkin jakaantuu kovin epätasaisesti, ja tilastojen mukaan 10 prosentilla maatiloista on yli 50 prosenttia velkojen kokonaismäärästä. Sika- ja siipikarjatilojen velan määrä on viisinkertainen viljatilaan nähden. Suurimmat velkariskit ovatkin kotieläintilojen harteilla.Tyypillisesti yhden robotin navetan rakentamisesta syntyy uuttavelkaa 500.000 € ja kolmen robotin navetasta 1.250.000 euroa.
Tilakohtaisen velan määrän lisäksi on oleellista velan laatu. Mitä maatilalla on velan vastapainona? Vaikka velkaa olisi paljonkin, mutta maatilan metsän heti hakattavissa olevan puuston arvo on velan määrää korkeampi, voi kysyä, onko maatilalla nettovelkaa lainkaan. Sama juttu yksityiselämässä; naapurille voi kertoa, että otin tässä taas kovan asuntolainan, mutta jättää kertomatta, että on jo muutama velaton sijoitusasunto ennestään. Sanotaankin, että velkaa on varakkailla. Päteekö sama myös maatiloihin?
Vuoden 2019 tilastojen mukaan Suomen maatilojen vuotuiset kokonaistulot olivat 4.657.000.000 €, tuloverotuksen poistopohja 3.668.000.000 € ja velkojen määrä n. 3.375.000.000 €. Velkaa on siten hurja määrä, mutta se kuitenkin vastaa tuloverotuksen poistopohjaa, jolloin velka on suhteellisen hyvin hoidettavissa, kunhan lyhentää lainoja poistojen kanssa samaan tahtiin.
Maatilan stressitestissä kannattaa verrata omien lainojensa korkotason muutoksen vaikutusta kokonaistalouden kehittymiseen. Jos nyt lainojen keskikorko olisi 2,00 %, kannattaa verrata sitä tilanteeseen, jossa velan korko onkin keskimäärin 5,00 %, tai jopa 8,00 %. Tuo suurempi muutos merkitsee tyypillisellä viljatilalla 5.000 euron lisämenoa, ja 100 lehmän maitotilalla 30.000 euron vuotuista koronmaksulisää. Maatilan kokonaismenoihin koronmaksun lisäys on 7 %:n luokkaa. Pitää kuitenkin huomioida, että maksetut lainojen korkomenot ovat tuloverotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Maksetut lisäkorot vähentävät verotettavan tulon määrää ja siten helpottavat verojen maksua, mikä osaltaan vakauttaa tilannetta.
Kaikesta huolimatta velkojen koron kohtuullinen nousu heikentää yllättävänkin vähän maatilan kokonaistaloutta. Mutta kun lisäkorko yhdistetään juoksevien kustannusten nousuun, saattaa se heikentää maatilan tulosta merkittävästi. Vaikka ei aina jaksaisi olla huolissaan, kannattaa aina laskea ja tehdä stressitesti maatilalleen.