Onko maanviljelijä varakas

Meille suomalaisille on aina kerrottu, että maanviljelijä on varakas henkilö. Siis maata omistavat ovat varakkaita ja maattomat ovat köyhiä. Erityisesti tilalliset maanviljelijät ovat varakkaita, mitä se tilallinen nyt sitten nykypäivänä tarkoittaakaan.

Mutta onko nykypäivän suomalainen maanviljelijä varakas henkilö suhteessa muihin kansalaisiin? Suomalaisella maatilalla on tyypillisesti omistettua peltomaata noin 40 hehtaaria. Esimerkiksi Pirkanmaalla sen arvo on 9.500 €/ha. Siitä tulee omaisuutta yhteensä 380.000 €. Metsämaata on keskimäärin n. 30 hehtaaria ja sen arvo on n. 5.500 €/ha, yhteensä sen arvo on 165.000 €. Pirkanmaalaisen maatilan asuinrakennuksen arvoksi haja-asutusalueella voisi arvioida 150.000 €. Tuotantorakennuksille ei juurikaan markkina-arvoa voi laskea, jos eivät ihan hiljattain ole rakennettuja. Yhteensä kiinteää omaisuutta olisi siten 695.000 euron arvosta. Siitä pitää vähentää tilakokonaisuusalennus n. 20 %, joten maatilan todellinen arvo on n. 556.000 €. Onhan se suhteellisen paljon. Jos sen myisi vieraalle, jäisi myyntivoittoveron maksun jälkeen käteen n. 500.000 €. Sekin on paljon.

Samaan aikaan Tampereella keskikokoisen omakotitalon arvo on n. 350.000 €. Jos perheellä on lisäksi Näsijärvellä kohtuullinen kesäasunto, on sen arvo n. 250.000 €. Yhteensä perheen omaisuuden arvo on 600.000 €. Niiden myymisestä jäisi rahaa tilille n. 570.000 €.

Ei ole enää kovin suurta eroa varallisuudessa sillä, onko tilallinenmaanviljelijä vai palkansaaja. Jos palkansaaja laittaa omaisuutensa myyntiin ja haluaa ostaa sillä rahalla itselleen maatilan, on se hyvin mahdollista. 570.000 eurolla saa aika suuren maatilan, varsinkin jos sen ostaa Itä- tai Pohjois-Suomesta. Siellä asuinrakennusten arvo on laskenut todella rajusti ja pellon arvokin on vain puolet eteläisimmän Suomen markkinahinnoista.

Osaltaan tämä outo logiikka, että maanviljelijä olisi erityisen varakas henkilö, johtuu Täällä Pohjantähden alla -kirjoista. Asiahan on taas ajankohtainen Suomen kansallisteatterin uudenteatteriversion takia. Täällä Pohjantähden alla -kirjoissa asia esitetään niin, että maanomistus kuului kartanolle ja kirkkoherralle, mutta torpparit tekivät kaikki työt nälkäkorvauksella. Asiahan ei todellisuudessa ollut niin, mutta romaaneissa ja niiden teatteri- ja elokuvatulkinnoissa sanomaa on vuosikymmeniä kerrottu. Väinö Linna jo itsekin kertoihaastattelussaan, että Täällä Pohjantähden alla on romaanisarja, ei historiankirjoitusta. Kirjojen kuvaamana aikana torpat olivat jo suurelta osalta lunastettu, jolloin torppareista oli tullut tilallisia. Samoin myöhemmissä sosiologian tutkimuksissa on todettu, että torppareista noin 70 % oli kansalaissodassa valkoisten puolella ja vain vähemmistö punaisten. Sekin pitää muistaa, että vapaus- ja kansalaissodassa vain erittäin pieni osa maanviljelijöistä kummaltakaan puolelta osallistui sotimiseen. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista oli kotosalla ja ihmetteli tapahtumia.

Ei siis syytä kateuteen. Merkittävä osa nykyisistä suurimmista maatiloistamme on lähtenyt kehittymään entisistä torpista, eikä minkäänlaista erottelua ole enää nähtävissä. Lisäksi Suomessa saa kuka tahansa ostaa maatilan itselleen ja keskivertopalkansaajalle se on taloudellisesti hyvinkin mahdollista. Ei keskimääräinen maanviljelijä ole suomalaisessa yhteiskunnassa omaisuuden määrässä mitattuna erityisen varakas henkilö, jos ei köyhäkään. Tulonmuodostuksen osalta sen sijaan aletaan jo heilua matalatuloisuuden reunalla.