Haikeudella olemme kuunnelleet juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Että mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta niitä ei enää ollutkaan. Olisiko liian hyvää ollakseen totta?
Sama tunnelma on kieltämättä nyt viriämässä, kun Suomen pankki ilmoitti arvionsa kuluvan vuoden inflaatioksi, 5,6 %. Se on hurja inflaation taso verrattuna usean viime vuoden lähes nollatasoon.Koko Euroopan inflaatioarvio on n. 7–8 %. Siltä pohjalta Suomen pankin arvio lienee enemmänkin varovainen, kuin liian korkea.
Jos yksittäisen maatilan nykyisten lainojen keskikorko on 3,0 %:n paikkeilla, ja inflaatio toteutuisi 6,0 %:n tasolle, niin kyllähän siinä velallinen voittaa. Velkapääoman suhteellinen arvo pienenee enemmän, kuin on lyhennysten määrä. Oletuksena toki pitää olla, että viljelijä pystyy saamaan liikevaihtoonsa tuon inflaation verran lisää tuloa ja toiminnalleen voittoa. Ja että tänä vuonna elettäisiin ns. normaaleja aikoja. Niin tuskin tulee käymään, koska Venäjä edelleen jatkaa raukkamaista sotaansa Ukrainassa, mikä sotkee maatilaekonomian perusteet Suomessakin. Kohtuullinen veikkaus on, että maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hinta on poikkeuksellisen korkealla tasolla koko tämän vuoden 2022, mutta ei ehkä enää viime kevään hinnoissa.
Korkea inflaatio on saanut uusien maatalouslainojen korkotason selvästi nousemaan. Samoin vanhojen lainojenkin korko on noussut samaan tahtiin Euribor 12 kk:n viitekoron nousun mukaisesti, 1,0 %-yksikön kuluvan vuoden aikana.
Koska tulevaisuus on epävarmaa, on monikin alkanut pohtia jonkinlaisen korkosuojan ottamista omille lainoilleen. Ainakin silloin asiaa kannattaa pohtia vakavissaan, jos maatilan lainat ovat pääosin ns. normaaleja pankkilainoja. Sen sijaan korkotukilannoissahan on omanlaisensa korkosuoja jo valmiiksi olemassa.
Korkosuojasta kannattaa muistaa, että ei minkään rahoittajapankin kannata suojaa antaa pienemmällä korvauksella, kuin mikä on todennäköinen korkoriskin nousu nykyiseen tasoonsa verrattuna. Sama juttu, kuin kaikissa muissakin vakuutuksissa, yhtiö voittaa joka tapauksessa, mutta vakuutuksen ottaja saa suojan pahimman varalle. Korkosuojassa pankki saa oman korvauksensa, ja viljelijällekin se saattaa olla hyvin perusteltu. Silloin kun velkapääoman määrä on niin suuri, että talous kestää ainoastaan tietyn korkuisen velan koron, ja pankki on valmis antamaan korkosuojan sen tason alapuolelle, niin silloin korkosuoja on hyvin perusteltu, korkosuoja kannattaa ottaa.
Näin juhannuksen tiimoilta pieni loppukevennys. Vanhan mietelauseen mukaan maanviljely on maailman parasta liiketoimintaa, siinä kun saa joka vuosi 20-kertaisen voiton. Kun keväällä kylvää jyvän peltoon, ja kesän mittaan jyvästä kasvaa tähkä, ja jokaisessa tähkässä on 20 jyvää, niin kyllä siinä todistettavasti saa 20-kertaisen tuoton. Ja jos ohra vielä pensoo kolme tähkää, niin tuotto on jo 60-kertainen. Miten me viljelijät onnistumme tuon hyvän bisneksen sössimään.
Leppoisaa ja rentouttavaa juhannuksenaikaa!
Komentáře