top of page
Search
  • Jarmo Keskinen

Reilu palkka

Taannoin EK:n paneelissa kysyttiin puoluejohtajilta heidän näkemystään reilusta palkasta. Pääministerin mukaan se on 3.000 € kuukaudessa ja 36.000 € vuodessa. Kahden henkilön taloudessa yhteensä 72.000 € vuotta kohden.


Reiluus on toki aina katsojan silmissä, mutta ainakin maanviljelijän näkökulmasta tuohon tasoon pääsee hyvin harva. Suomalaisen maanviljelijän keskimääräinen verotettava tulo, kun on vain puolet tuosta pääministerin määrittämästä tasosta. Yhden viljelijän työllistävällä viljatilalla reiluun tasoon päästään vasta silloin, kun vuotuinen liikevaihto on 300.000 €:n tasolla. Normaalina aikana se puolestaan vaatii yli 300 hehtaarin peltopinta-alan. Kaksi viljelijää työllistävällä maitotilalla tuohon reiluun tasoon päästään tyypillisesti yhden robotin kokoluokalla, mikä merkitsee 65 lehmää ja 370.000 euron liikevaihtoa.


Nykyisillä viljan ja maidon tuottajahinnoilla noihin liikevaihtoihin päästää toki pienemmillä hehtaareilla ja eläinmäärillä, mutta katetta tuskin jää yhtään normaaliaikaa enempää. Eläkkeellä olevan maanviljelijän tyypillinen eläke on vain yksi kolmasosa tuosta mainitusta reilusta tasosta.


Reiluutta tulotasoon voi hakea myös elintarvikeketjun myöhemmästä lenkistä, ruokakaupasta. Kuluvalla viikolla Kauppalehti oli koonnut tiedot kaikista yli 100.000 euroa ansainneesta K-Supermarket-kauppiaasta ja heidän tulotasostaan. Tämä lienee olla relevantti vertailukohta myös muiden kauppaketjujen myyntikatteeseen ja siitä syntyvään voitto-osuuteen. Nämä supermarketit lienevät olla myös tyypillinen ruokakaupan kokoluokka, koska sitä suurempia ovat Cittarit ja Prismat, ja pienempiä lähikaupat. Jokseenkin joka viidennellä vertailuryhmän ruokakauppiaalla oli henkilökohtainen verotettava tulo yli 100.000 euroa vuodessa. Varovasti arvioiden ryhmän keskiarvo olisi noin 70.000 € vuodessa, mikä on kaksinkertainen päämisterin määrittämään reiluun tulotasoon. Tuntipalkaksi siitä kuitenkaan kovin suurta korvausta jää, varsinkin kun pitää muistaa, että verotettava tulo ei yrittäjällä ole pelkää työn korvausta, vaan siinä on mukana myös korvaus sijoitetulle pääomalle. Kateelliseksi ei ole tarvetta ryhtyä. Sama juttu kuin on maanviljelijöidenkin kohdalla.


Palkan reiluutta voi määrittää monella tavalla. Yleisimmin kait lähdetään koulutuksen, työkokemuksen ja työn tuottavuuden määrittelystä. Juuri tuottavuuden vuoksi paperitehtaassa ja pelifirmassa on maksettu parhaita palkkoja, koska ne yritykset tuottavat parhaiten; siellä on mistä maksaa.

Vaan miten määritetään hoitoalan, maanviljelyn tai hallinnon tehtävien tuottavuus? Tuottaako maanviljely oikeasti mitään, jos puolet maatilan liikevaihdosta saadaan veronmaksajilta tukien muodossa? Samaan aikaan maanviljely ja ruoantuotanto on edellytys meidän kaikkien hengissä säilymiselle. Se on mittaamattoman tuottavaa työtä samalla tavalla kuin on sairaanhoitajan ja lääkärin työ. Tai pitäisikö pääministerin saada palkkaansa bonuslisä sen mukaan, kuinka Suomen bruttokansantuote on kehittynyt edellisenä vuonna? Jo 0,1 promillea bkt:n muutoksesta olisi jo kova sana.


Näin itsenäisyyspäivän aattona kannattaa pohtia, saiko suomalainen sotaveteraani reilun palkan viiden vuoden rintamakomennuksestaan. Jäikö tulospalkkio maksamatta, vaikka tämän päivän työn tuottavuus ja hyvinvointi lähtee heidän panoksestaan isänmaalle?

 

510 views0 comments

Recent Posts

See All
Post: Blog2_Post
bottom of page