Search
  • Jarmo Keskinen

Rautaa pellolle

Maatalous on tunnetusti hyvin pääomavaltaista toimintaa. Tyypillisen 100 hehtaarin viljatilan käypä arvo Uudellamaalla on yli 1.000.000 euroa. Tilalla syntyy vuodessa liikevaihtoa 100.000 €, josta puolestaan saadaan n. 15.000-20.000 euron verotettava tulo. Ei ole pääoman tuotto kummoinen.


Viljatilan merkittävin pääoma on yleensä sidottu peltomaahan ja karjatiloilla lisäksi tuotantorakennuksiin. Kaikilla maatiloilla seuraavaksi suurin ”pääomanielu” on koneet ja laitteet.


Tyypillisesti koneisiin ja laitteisiin käytetään rahaa n. 10-15 % maatilan liikevaihdosta. Tällöin oletuksena on, että koneiden suhteellinen ikä ja kokoluokka on jo lähtötilanteessa riittävän hyvä. Koneita ei silloin tarvitse keskimääräiseltä käyttöiältään nuorentaa, tai kokoluokkaa kasvattaa. Esimerkkinä 100 hehtaarin viljatilalla 12%:n liikevaihdon osuudella pystytään käyttämään koneiden uusimiseen keskimäärin n. 12.000 € vuodessa. Tällöin tärkeimmät työkoneet tulevat uusittavaksi n. 10 vuoden välein. Vastaavasti 65 lehmän maitotilan 12%:n osuus liikevaihdosta on n. 44.000 €. Se mahdollistaa myös koneiden uusimisen 10 vuoden kierrolla. Jos raha ei tarvittaviin koneinvestoihin muutoin riitä, joudutaan ostamaan käytettyjä koneita, jolloin sitoutuva pääoma pysyy pienempänä ja maksuvalmiustilanne parempana.

Käytännön tasolla viljatilan koneketjut on useimmiten mitoitettu niin, että kylvö- ja puintityöt hoituvat keskimäärin 10 hyvässä työpäivässä. 100 hehtaarin viljatilalla se tehdään 3 metrin kylvölannoittimella ja 12 jalan puimurilla. 300 hehtaarin viljatilalla tarvitaan vastaavasti 6 metrin kylvökone ja 24 jalan puimuri.


Asiantuntijatyössä tulee usein pohdittavaksi, montako prosenttia liikevaihdosta on tullut koneisiin rahaa laitettua, joskin hyvin harva sitä on tullut seuranneeksi. Helpoiten asia selviää, kun pyytää tilitoimistolta koonnin konepoistoihin viedyistä hankinoista kuluneen viiden vuoden ajalta. Summan kun jakaa viidellä, selviää keskimääräinen vuotuinen euromäärä. Sitten vaan suhteutetaan se toteutuneeseen liikevaihtoon, niin saadaan em. suhteelliset %-osuudet. Tai vaihtoehtoisesti laskee tuon suhteen vuosittain ja ottaa niistä keskiarvon. Tuloksesta saa hyvän keskustelunaiheen huomenna aamukahvipöytään, että onko meillä käytetty liikaa rahaa koneisiin.


Tuota 10-15%:n tasoa koneinvestointeihin uskaltaa suositella useimmille maatiloille. Joskus koneisiin käytetään kuitenkin huomattavasti tuota enemmän. Hurjimmillaan kaikki tärkeimmät koneet vaihdetaan uuteen kolmen vuoden välein. Tällöin pääomaa koneiden vaihtoon pitää saada jostakin muualta, kuin maatilan antamasta tuotosta. Koneinvestointeja perustellaan mainoksissa monesti niiden entistä paremmalla tehokkuudella. Vaan miksi uuden koneen tulisi olla nykyistä tehokkaampi, jos nykyiselläkin hyvin ehtii? Jos kahden tunnin aikasäästö vuodessa vaatii 50.000 euron investoinnin, niin ei sitä ainakaan taloudella voi perustella.

Tilakohtainen vaihtelu sijoitetun konepääoman määrässä on todella laaja. Vaikkapa 300 hehtaarin viljatilan kokoluokassa pystytään toimintaa pyörittämään menestyksekkäästi konekannalla, jonka arvo huutokaupassa olisi yhteensä n. 100.000 €. Samaan aikaan naapurilla voi koneiden arvo olla yli 1.000.000 €. Taloudellisesti jälkimmäinen ei ole perusteltua, joskin maatalouskoneisin liittyy muitakin arvoja, kuin taloudellisia. Kevään konepäivillä on rehvakasta potkiskella renkaita ja kertoa kuulijoille, että tälläinen meillä on kotona – on muuten tehokas. Jos siitä tulee muikea olo, niin silloin investointi on hintansa tienannut.


Yksi maataloustoiminnan erityispiirre liittyy käytettyihin koneisiin, Periaatteessahan elinkeinotoiminan tulisi olla niin kannattavaa, että kulunut kone pystytään vaihtamaan uuteen. Näin ei kuitenkaan ole tilanne useimmilla maatiloilla; rahat ei vaan siihen riitä. Varsinkin traktorit ja puimurit vaihtavat omistajaa 3-4 kertaa toiminta-aikanaan. Lähinnä vain urakoitsijat ja parhaiten pärjäävät karjatilat ostavat uusia raskaita koneita. Siksi olisikin mukava lukea alan lehdistä joskus käytettyjen traktoreiden ja puimureiden koeajoja. Ne koskisivat huomattavasti laajempaa osaa lukijakunnasta, kuin ikuiset uusien koneiden testaukset.

458 views0 comments

Recent Posts

See All