top of page
Search
  • Writer's pictureJarmo Keskinen

Paljonko maatilalla pitää olla peltoa?


Se, että peltopinta-ala ja peltomaan hinta edelleen kiinnostavat maanviljelijöitä, on tietysti positiivinen asia. Jos ne eivät kiinnostaisi ketään, oltaisiin jo aika syvissä vesissä. Mutta ollaanko jo addiktion puolella, jos mikään muu ei enää kiinnosta? Vanha vitsi oman maakunnan maatilakirjasta auton takapenkillä tansseihin lähtiessä ei välttämättä ole tänäänkään huumoria. Tai se, että maatilan vanhanisännän tehtäväksi on sovittu luoda suhteita ja kiertää juttelemassa niillä maatiloilla kymmenen kilometrin säteellä, joissa maata saattaisi tulla myyntiin tulevaisuudessa.


Tähän aikaan vuodesta kutsuvat maatalouskaupat jouluglögi- ja kahvitilaisuuksiinsa. Oikein mukavaahan se on, että edes joku kaipaa, joskin onhan tilaisuuksilla kaupallinen lähtökohta. Ennen vanhaan maanviljelijät tekivät välintilinpäätöksiä joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen lähdettiin maatalouskaupoille, jotta verotettavan tulon taso saataisiin hilattua maltilliseksi. Mikä on sen helpompi tapaa saada vähennyksiä tuloverotukseen, kuin konekaupat.


Onhan se myös miellyttävä sosiaalinen tilanne, kun myyntihenkilöt ovat kohteliaita ja ystävällisiä kirkkaiden liiketilan valojen loisteessa. Viljelijä on sen hetken päällikkö, kun rahat ovat vielä hänen tilillään. Tuloverotuksen tasaamisen kannalta paljon tehokkaampia keinoja olisivat vaikkapa kalkitseminen, tai maatalouden tuotantorakennusten peruskorjaus. Vaan ei kiinnosta, ei. Eihän se ole kivaa, kun kalkin hinnat ovat kiinteät ja erityiskohtelun saa vasta, jos ostaa yli 10 kuormaa kerralla. Lisäksi rakentaminen on lähes aina ikävää, hinta on epäselvä ja usein joutuu itsekin hikoilemaan, olemaan korkealla, tai pölyssä.


Maatalousglögeillä renkaita potkiessa tulee yhä uudestaan, ainakin viimeiset 60 vuotta, käytyä keskustelua, kuinka paljon peltoa maatilalla pitää olla. Kenellä on suurin, peltopinta-ala, ja kuka on paikkakunnalla tehnyt lisämaakauppoja kuluneen vuoden aikana. Kakkosaiheena onkin em. konekauppa-aihe. Kuka on ostanut uuden isoimman telaleikkuupuimurin, tai -traktorin. Sen sijaan en muista koskaan kuulleeni keskustelua tuotannon tehostamisesta, kannattavuuskertoimista, tai käytetyn traktorin ostamisesta.


Kannattavuuskirjanpitotilojen aineiston mukaan maitotilan kannattavuus paranee 130 lypsylehmään saakka. Ja kun tiedetään, että täällä eteläisessä Suomessa maitotilalla tulisi olla peltoa n. 1,3 hehtaaria keskilehmälukulehmää kohden tehdä uomavaraisuuden saavuttamiseksi, päädytään 170 peltohehtaariin. Niin paljon peltoa tulisi olla, jotta saavutetaan maitotilan optimikannattavuus.


Viljatilan suositeltava peltopinta-ala on hankalampi juttu. Viljatilan kannattavuus, kun ei juurikaan parane, vaikka pinta-ala kasvaisikin. Samoin viljatilan olemassaolon tarkoitus voi olla vaihtelevampi. Onko kyseessä harrastus, vai pitääkö pelkällä viljanviljelyllä elättää itsensä, tai ehkä koko perhe?


Minimikoon aktiiviviljelyssä määrittää myös tuotantoteknologia, millä peltopinta-alalla kannattaa pitää oma konekanta. Harrasteviljatilalle en antaisi hehtaarimäärää, koska se voi olla mitä vaan. Järkevä osa-aikaviljelmän koko on n. 100 hehtaaria, jos haluaa toimia omilla koneilla. Jos elanto otetaan viljasta, vai suositella 200 hehtaarin kokoluokkaa.


Maatilan peltopinta-ala on aina tilakohtainen juttu. Se, mikä viljelijän mielestä on meille hyvä, on hyvä. Se voi olla 2 hehtaaria, 200 hehtaaria tai 1.200 hehtaaria. Kaikki vaihtoehdot ovat yhtä oikeita. Mutta jos pelkällä viljanviljelyllä elättää perheensä, niin velattomalla viljatilalla tulisi olla omaa peltoa 200 hehtaaria. Ja vaikka maitotilalla pystyy pärjäämään 30 lypsylehmällä, pitäisi niitä jatkossa olla se yhden robotillisen verran.


Joka tapauksessa pikkuporsaita oomme kaikki, kaikki. Tilastokeskuksen kriteereillä yritys on mikroyritys, jos sen vuotuinen liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa ja/tai henkilöstön määrä on vähemmän kuin 10 työntekijää. Pieneksi yritykseksi maatilaa pääsee, jos liikevaihto on 2–10 miljoonaa vuodessa ja/tai henkilöstöä on enintään 50 työntekijää. Pk-yritykseksi maatila katsotaan, kun liikevaihtoa on 10–50 miljoonaa vuodessa ja henkilökuntaa enintään 250 henkeä. Kirjanpitolaissa on hieman eri kriteerit, mutta suuruusluokat ovat samat. Joululomilla näistä voimme haaveilla.


Palataan blogien pariin taas vuoden 2024 alkaessa. Hyvää ja rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoille!

 

 

1,463 views0 comments

Recent Posts

See All
Post: Blog2_Post
bottom of page