top of page
Search
  • Writer's pictureJarmo Keskinen

Osakeyhtiö on hyvä renki


Joissain tapauksissa maatilan muuttaminen osakeyhtiömuotoon ns. maatalousosakeyhtiöksi on hyvin perusteltua ja kannattavaa.

Maatilan yhteisomistamisen muotona osakeyhtiö on ehdottomasti toimivin järjestelmä, ja sitä voi suositella useimpiin tapauksiin. Poikkeuksena lähinnä hyvin pienimuotoista toimintaa harjoittavat maatilat. Yleisimmin käytetty yhteisomistuksen muoto on maatalousyhtymä, ja toisena kuolinpesä. Maatalousyhtymä muodostuu tyypillisesti sisarusten yhteisomistuksesta ja kuolinpesässä ovat osakkaina leski ja lapset. Näillä yhteisomistuksen muodoilla on se sama ominaisuus, että niissä päätöksiä voidaan tehdä ainoastaan yksimielisesti. Jos sitä ei löydy, ei päätöksiä tehdä lainkaan, jolloin maatilan kehittämisessä ajaudutaan pattitilanteeseen. Jos olisin Suomen verodiktaattori, niin uusia maatalousyhtymiä ei enää tehtäisi. Siitäkään huolimatta, että asiakkaissani on useita tapauksia, joissa maatalousyhtymä toimii esimerkillisen hyvin ja maatila kehittyy huimin askelin. Jos maatalousyhtymä kuitenkin perustetaan, olisi sen keston hyvä olla määräaikainen. Erityisesti kahden sukupolven maatalousyhtymässä nuoremman polven pitää saada tietää, koska maatila siirtyy hänelle kokonaan. Mutta miksi ottaa se riski, että jos ei joskus tulevaisuudessa enää toimisikaan. Ja vasta huonona aikana ja ristiriitatilanteessa osakeyhtiömuotoon siirtymien on usein myös hankalaa. Osakeyhtiömuotoon pitää siirtyä hyvän sään aikana. Ja vaikka päätöksenteko menee osakeyhtiössä omistuksen mukaan, voidaan hyvällä osakassopimuksella sitouttaa vähemmistöosakkaatkin yhtiöön.

Osakeyhtiö on myös erinomainen verojärjestelmä maatilalle, joka tekee erittäin hyvää tulosta vuodesta toiseen, ja jolla on suhteellisen paljon velkaa. Pitää siis olla nuo molemmat, pelkkä velkaisuus ei riitä. Kovin ylivelkaista maatila ei ole mahdollista yhtiöittää, eikä siitä hyötyä olisikaan. Useimmiten tilanne on osakeyhtiölle suotuisa isoilla karjatiloilla, jotka ovat voimakkaasti kasvaneet. Viimeistään isot lisämaakaupat sotkevat kehittyvän mvl-maatilan talouden ja verotuksen perusteellisesti. Siinä osakeyhtiö useimmiten auttaa. Tuloverotuksen verosäästö on osakeyhtiöstä parhaimmillaan yli 50.000 € vuosittain. Siis maksettavissa veroeuroissa. Osakeyhtiömaatilalla se summa voidaan käyttää ylimääräiseen velan lyhentämiseen, ja siten nopeuttaa maatilan kehittämistä esim. lisämaan ostamisen muodossa. Maatilan yhtiöittämisessä on perusteltua aina käyttää ulkopuolista asiantuntijaa kauempaakin, jos sitä ei löydy omasta tilitoimistosta. Avaavan taseen rakentaminen, omaisuuden arvostaminen ja sijoitetun vapaan pääoman määrä ja kohteet ovat ne ratkaisevat tekijät, jotka mahdollistavat verohyödyt tulevina vuosina.


Ostettujen yksittäisten lisämaa-alueiden yhtiöittämisessä en osaa nähdä järkeä. Tällöin viljelijä ostaa lisämaan perustettavan osakeyhtiön lukuun, jonka nimiin tulee otettava velka. Sitten osakeyhtiö vuokraa yhtiön omistaman pellon maatilalle, ja saamallaan vuokralla lyhennetään otettua velkaa. Taloudellinen lopputulema on nähdäkseni jokseenkin nollasummapeliä. Samoin kummeksun pankinjohtajaa, joka suostuu antamaan lainan pelkälle osakeyhtiölle. Jos taas uuden lainan kiinnitykset tulevat sitomaan myös kantatilaa, jää operaatiosta jäljelle vain lisäbyrokratia. Myös verottaja saattaa epäillä, että onko kyseessä osakeyhtiö lainkaan, jos on vain yksi asiakas, eikä varsinaista osakeyhtiölain mukaista toimintaa lainkaan.


Sen sijaan näkisin erinomaisena ratkaisuna järjestelyn, jossa osakeyhtiömuotoinen maatila maksaa ison lisämaakaupan yhteydessä osan kauppahinnasta osakeyhtiönsä osakkeina, ja vain osa kauppahinnasta maksetaan nostettavalla velkarahalla. Tätä järjestelyä on mahdollista kopioida yhä uudestaan seuraavissa lisämaakaupoissa, eikä ostavan/laajentavan maatilan velka silti nouse kohtuuttomaksi. Pitää vaan muistaa, että säilyttää osakkeista yli 50 % omassa omistuksessaan, jotta maatila olisi jatkossakin omassa määräysvallassa. Tätä järjestelyä käytetään usein muun alan osakeyhtiöiden välisissä fuusioissa. Jos kerran on osakeyhtiöksi lähdetty, niin miksi ei toimittaisi osakeyhtiöidentapaan.

Osakeyhtiömaatilasta on hyötyä myös siksi, että yhtiön kirjanpito, tuloslaskelma ja tase evl-logiikalla tehtynä ovat monille maatilan ulkopuolisille yhteistyötahoille tutumpia, kuin mvl-maatilan 2-lomake. Rahoittajapankeissa on nykyään entistä vähemmän maataloustaustaisia toimihenkilöitä, joille maatalouden mvl-tunnusluvut olisivat tuttuja, mutta osakeyhtiön luvut kyllä aukeavat. Toki tässä on iso vaara, että maatilan tunnusluvuista tehdään väärät johtopäätökset evl-tuntemuksen pohjalta. Lisäksi osakeyhtiömuotoisen maatilan yleinen status on kokemuksen perusteella erilainen, kuin on perinteisen maatilan. Mvl-maatilan Y-tunnusta kun ei aina kaikissa koneliikkeissä noteerata yritykseksi lainkaan. Ja onhan se hienoa, kun yhtiössä saa toimitusjohtajan statuksen ;)


PS. Suomessa on huutava pula osaavista ja maataloutta ymmärtävistä tilintarkastajista. Maatilaosakeyhtiöiden lukumäärän lisääntyessä heille on entistä suurempi kysyntä. Jos olisin 30-kymppinen asiantuntijanalku, niin lähtisin opiskelemaan maatilaosakeyhtiöihin erikoistuneeksi tilintarkastajaksi. Palkkaus on moninkertainen maatalouskirjanpitäjään verrattuna. Ja tarvittaessa voisi perustaa oman tilintarkastusyhteisön, jos halukkaita tilintarkastajia olisi useampia.

995 views0 comments

Recent Posts

See All

Mikä on oikea pellon vuokra?

Näppärä vastaus otsikon kysymykseen on tietty se euromäärä, minkä vuokranantaja ja vuokralainen hyväksyvät, se millä kauppa syntyy. Mutta millä perusteilla siihen tulisi päästä? Seuraavassa ei tarkast

Mistä hyvä koulutus maanviljelijälle

Vuosikymmeniä sitten erään maataloustilaisuuden alkukahvipöydässä ison maatilan isännältä kysyttiin, miksi se teidän poika ei ole itseään akronoomiksi lukenut? Viljelijä vastasirauhalliseen tyyliinsä:

Onko omaisuuden määrä tärkeämpi kuin voitto?

Syödä kakku ja säästää se - onhan vaikea kysymys, kun molempia tekisi mieli. Joskaan meidän pullamössösukupolvemme ei tunnetusti säästä, syödään vaan. Sama haaste tulee vastaan maatilan taloudessa, on

Post: Blog2_Post
bottom of page