Maatilan muuttaminen osakeyhtiömuotoon on ollut vapautettu 4 %:n varainsiirtoveron maksamisesta jo muutaman vuoden ajan. Odotusten vastaisesti se ei kuitenkaan ole saanut aikaan mitään vyöryä maatilojen yhtiöittämiseksi. Joitakin kymmeniä uusia maatalousosakeyhtiöitä perustetaan joka vuosi, mutta edelleenkään niitä ei ole kuin n. 1.000 kpl, ja alle 2 % maatilojen kokonaislukumäärästä.
Maataloustuotannosta toki huomattavasti enemmän, koska osakeyhtiömuotoiset maatilat ovat keskimääräistä suurempia. Jos tilastoista perataan pois hevosyritykset, puutarhayritykset ja muutamat muuterikoistapaukset, jää jäljelle selvästi alle tuhat varsinaista maatalouden alkutuotantoa harjoittavaa osakeyhtiömuotoista maatilaa.
Maatilojen yhtiöittämisselvityksiä sen sijaan tehdään varsin paljon, arviolta 200-300 kpl vuosittain. Niistä johtaa suoraan osakeyhtiön perustamiseen vain n. 10 %. Yleisin syy yhtiöittämisen peruuntumiseen on siinä, että selvityksen perusteella verojärjestelmän muutoksesta ei saada merkittävää verosäästöä. Se puolestaan johtuu maatilojen heikostatuloksentekokyvystä.
Suomalaisten maatilojen verotettavan tulon moodikeskiarvo oli vuonna 2020 n. 15.000 €/v., ja mediaanikeskiarvo n. 25.000 €/v. Kun tulo vielä useinkin jaetaan viljelijäpuolisoiden kesken, eivät useimmat suomalaiset maatilat juurikaan joudu maksamaan valtionveroa, ja kunnallisveroakin suhteellisen vähän. Osakeyhtiömaatila puolestaan alkaa maksaa 20 %:n veroa ensimmäisestä verotettavasta eurosta lähtien.
Toinen yleinen syy luopua maatilan yhtiöittämisestä on verovapaan osingonmaksun viivästyminen toivotusta. Todellisuudessa verovapaata osinkoahan ei ole olemassakaan, vaikka varsin usein niin uskotaan maatilan yhtiöittämistä pähkäillessä. Kevyesti verotettua osinkoa on puolestaan mahdollista saada, mutta senkin osalta joudutaan hyvin usein pettymään. Jotta osakeyhtiö pystyy maksamaan edullista osinkoa omistajilleen, tulee ensinnäkin syntyä kyseisenä vuonna tulosta mitä jakaa, ja sen lisäksi maatilaosakeyhtiöllä pitää olla nettovarallisuutta, minkä pohjalta huojennettu osinko lasketaan. Maatalousosakeyhtiöt ovat lähes aina ensimmäisinä vuosina niin velkaisia, että jaon perusteeksi kelpaavaa nettovarallisuutta ei vaan ole olemassa.
Paljon vääriä uskomuksia liittyy maatilan yhtiöittämisen yhteydessä tapahtuvaan omaisuuden kirjanpitoarvon nostoon varsinkin peltojen arvon osalta. Tilintarkastajan luvalla peltojen arvoja on mahdollista kirjanpidossa nostaa, mutta se ei välttämättä kasvata osinkojen maksun perusteena olevaa nettovarallisuutta. Tämä on tärkeää selvittää yhtiöittämissuunnitelman yhteydessä.
Maatilaosakeyhtiön verohyötyjen vastapainona ovat useinkin osakeyhtiön velvoitteet. Tilitoimistolasku kaksinkertaistuu kahdenkertaisen kirjanpidon ja kuukausi-alv:n myötä, varsinkin kun pätevälle tilintarkastajalle pitää maksaa asiallinen korvaus. Samoin tulee usein pettymyksenä, kun maatilaosakeyhtiön pankkitililtä ei saakaan enää nostaa rahaa omaan käyttöönsä viljelijän oman harkinnan mukaan, vaan nostot joutuu usein tekemään palkanmaksuna osakeyhtiöltä viljelijälle. Ja jos maatilaosakeyhtiön koko vuoden tulos käytetään viljelijäomistajan yksityismenoihin, ei osakeyhtiöstä saada verohyötyä koska yhtiön tulos tulee verotettavaksi kokonaan palkkatulon verotuksella. Varsin usein yhtiöittämisen verohyöty olisi vain joitakin tuhansia euroa, ja joskus yhtiömuodossa jouduttaisiin maksamaan veroa jopa enemmän kuin perinteisenä mvl-maatilana.
Viljatiloilla syntyy hyvin harvoin, jos koskaan, niin korkeaa verotettavaa tuloa, että se olisi peruste maatilan yhtiöittämiselle. Osakeyhtiö onkin lähinnä isojen karjatilojen vaihtoehto. Osakeyhtiömuoto on perusteltu pääsääntöisesti vasta yli 100.000 €:n verotettavan tulon tuloluokassa. Toki hyöty pitää aina tarkasti selvittää itselleen. Kun viljatilalla verotettavaa tuloa syntyy tyypillisesti 10-20 % liikevaihdosta, tulee viljatilalla olla pinta-alaa lähes 1.000 ha ennen kuin yhtiöittäminen on näin laskien verotuksellisesti perusteltua. Kannattaa myös huomioida, että pinta-ala ei useinkaan suoraan korreloi viljatilan tuloksen kanssa.Myöskään viljatilallisen korkea palkkatulo ei välttämättä ole perusta maatilan siirtämiseen osakeyhtiömuotoon. Jos viljelijä saa palkkatuloa vaikkapa 100.000 € vuodessa, ja maatilan tulo liitetään siihen lisäksi, olisi marginaalivero kieltämättä kohtuuttoman korkea. Sinällään palkkatulo ei tule maatilan tulon päälle marginaaliverolla verotettavaksi, vaan kaikki ansiotulot yhdistetään yhteen nippuun verotusta varten, ja kokonaisvero-% määräytyy nipun suuruuden perusteella. Käytännössä elämänjärjestys suunnitellaan tuossa tilanteessa yleensä niin, että elantomenot saadaan katettua palkkatuloista, jolloin voidaan kaikki mitä maatilasta jää tulosta, käyttää maatilan hankintoihin ja edelleen kehittämiseen. Syntyvillä poistoilla saadaan maatilan tulo niin pieneksi, että mvl-maatilanakaan viljatilan ei tarvitse maksaa kohtuuttomasti tuloveroa.