top of page
Search
  • Writer's pictureJarmo Keskinen

Onko metsästyksestä taloudellista hyötyä maanviljelijälle

Metsästäjä-lehden julkaiseman tutkimuksen (Metsästäjä 1/23) mukaan metsästyksestä ei ole mitään taloudellista hyötyä puolelle maanomistajasta. Taloudellinen hyöty tulee saatavan saalislihan muodossa niille, kenelle tulee. Tämä vaikuttaa realistiselta tutkimustulokselta ja sopii yleiseen elämänkokemukseen. Tuolta osin tutkimuksen tekijät ovat tehneet hyvää työtä.


Metsästäjä-lehti on artikkelissaan tulkinnut Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -hankkeen tilauksesta tehdyn haastattelututkimuksen kuitenkin niin, että lähtökohtaisesti maanviljelijät hyötyvät ylisuurista hirvieläinmääristä. Ja edelleen, ”Mitä suuremman saalismäärän hirvieläinkannat mahdollistavat, sitä suuremman hyödyn maanomistajat saavat”. Kuulostaa kerrassaan oudolta johtopäätökseltä. Perin konua, sanotaan täälläpäin.


Lehden logiikka on, että mitä enemmän hirvieläimiä on maastossa, sitä enemmän saadaan saalislihaa, ja sitä enemmän maanomistajat asiasta hyötyvät. Ehkä tämän ajatuksen jotenkin voi hyväksyä niin, että metsästäjät siitä hyötyvät, mutta että maanomistajat ja maanviljelijät. Ja epäilen myös keskivertometsästäjän saamaa taloudellista hyötyä, koska metsästys on kovin kallis harrastus, jos kaikki kulut ja käytetty aika lasketaan menoina mukaan.


Ylisuurista hirvieläinkannoista on maanviljelijöille ja metsänomistajille pelkästään haittaa. Hirvet syövät taimikot ja peurat rikkovat säilörehupaalit, kaatavat aidat ja sotkevat laidunmaat. Kun suurella vaivalla istuteutuista männyntaimista on ensimmäisen syksyn aikana syöty hirvien suihin 98 %, niin kyllä siinä vitsit ovat vähissä.


Hyvä, että ei mene roska silmään. Ja kun vihdoin saa taimikon 3 metrin pituuteen, niin hirvilehmä on kevättalvella taitellut puut vasoilleen ateriaksi. Ja taas aloitat puunkasvatuksen alusta. Pahimmillaan ovat yksittäisen maanomistajan tappiot tuhansia euroja.


Jos metsästysseurat oikeasti haluaisivat olla mukana tuomassa metsästyksestä maanviljelijöille ja metsänomistajille taloudellista hyötyä, on siihen monia vaihtoehtoja. Keväisin voisivat metsästäjät osallistua istutustalkoisiin, varsinkin niissä syntyneissä hirvituhokohteissa. Samoin metsämiehet voisivat levittää karkotusainetta riskikohteiden taimikoihin loppukesästä. Eikä varmaankaan tekisi pahaa osallistua niiden metsä- ja peltoteiden sorastukseen, joita syksyisin jahdeissa käytetään. Samoin voisi pohtia, kuinka saalislihat jaetaan. Olisiko reilua, että puolet jaettaisiin maanomistajille ja puolet metsästäjille?  


Metsästyksestä on omat hyötynsä maanviljelijöille, koska se osaltaan pitää riistakannat järkevällä tasolla ja vahingot siedettävinä. Ylisuurista hirvieläinkannoista sen sijaan on vain haittoja.


PS. Kaikesta huolimatta uskon ymmärtäväni metsästyksen idean. Jo alle kouluikäisenä tuli käytyä isän mukana nevalla latvalintujahdissa. Ensimmäiset oravat ja jänikset tulivat saaliiksi noin kymmenvuotiaana, ja ensimmäistä kertaa yksin hirvipassissa on tullut oltua 13-vuotiaana. Silti olen sitä mieltä, että metsästys ei ole lasten harrastus. Hirviä on tullut kaadettua ja suolistettuajokseenkin 30 eläintä. Viimeiset 20 vuotta meni metsästysseuran puheenjohtajana, tai hirviporukan jahtipäällikkönä, usein sekä että.

Kolme vuotta sitten jäin pois hirviporukasta, koska hirvijahti ei ole enää entisellään. Se ei ole kylänmiesten yhteinen syyskauden harrastus ja kasvukauden päätös. Ennen hirvijahti yhdisti koko kyläyhteisön, nykyään pahimmillaan jakaa. Se ei ole myöskään enää rentouttavaa ”akkujen latausta”, vaan enemmänkin suorittamista. Pahinta on arvojen muuttuminen siihen suuntaan, että metsästys on taloudellista toimintaa. Että rahalla pääsee mukaan ja rahalla voi ostaa itsensä ulos ikävistä talkoista, sekä päästä parhaille passipaikoille. Ne syyt, miksi aikanaan lähdin mukaan, eivät ole enää olemassa.

505 views0 comments

Recent Posts

See All

Maitotilojen jako kahteen

Maitotilojen lukumäärä on laskenut hurjaa vauhtia viime vuodet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskua on ollut pahimmillaanlähes 10 % vuodessa ja keskiarvonakin n. 7 % vuosittain. Nykyisellään Suome

Comments


Post: Blog2_Post
bottom of page