Oliko viisasta muuttaa pellon vuokratulo pääomatuloksi

Vuoden 2025 alusta lähtien maanviljelijän saama pelto- ja metsämaan vuokratulo on katsottu TVL:n mukaiseksi pääomatuloksi. MTK on ajanut asiaan muutosta jo pitkään ja nyt tämän hallituksen toimesta asia vihdoin korjaantui. Kuluneen talven aikana järjestely on herättänyt välillä kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan. Onko mahdollista, että tehty muutos onkin useimmille maaviljelijöille epäedullinen ja vain harvojen kohdalla perusteltu?

Peltomaan vuokratulo on tunnetusti ollut aina maatalouden tulolähteen mukaista tuloa. Se on ollut maatalouden tuloa, joka ”veroilmoituksen lopussa” on jaettu ansio- tai pääomatuloksi verottajan antaman kaavan ja verovelvollisen harkinnan mukaisesti. Tämä on tuntunut järkevältä ja loogiselta toimintatavalta. Nyt tulleen muutoksen jälkeen viljelijällä ei ole enää harkintavaltaa asiassa, vaan peltomaan vuokratulo on verottajan uuden logiikan mukaan aina maatalouden ulkopuolista yksityistä pääomatuloa. Sama käytäntöhän on ollut jo pitkään metsätalouden tulossa, joka sekin on TVL:n mukaista yksityistä pääomatuloa. Molemmissa tapauksissa saadusta tulosta on mahdollista vähentää siihen kohdistuvat tulolähteen menot, jonka jälkeen saadaan verotettava tulo.

Merkittävin lakimuutoksen kritiikki kohdistuu siihen, että eläkkeellä olevan peltomaan omistajan tai keskiverto viljelijän, joita on pääosa viljelijöistä, verotettavat tulot yhteensä ovat yleensä niin matalat, että saadusta vuokratulosta maksetaan maatalouden ansiotulona vähemmän veroa, kuin mitä maksetaan jatkossa pääomatulona. Tämä kritiikki vaikuttaa kieltämättä aiheelliselta.

Tyypillinen maanviljelijän saama kokonaiseläke on n. 1.100 €/kk, mikä on n. vähennysten jälkeen noin 12.000 €/v. Jos siihen päälle saadaan pelloista vuokraa n. 6.000 €/v., on eläkeläisviljelijän kokonaistulot yhteensä 18.000 € vuodessa. Oletuksena on keskimääräinen pellon vuokrataso Suomessa n. 200 €/ha ja tyypillinen vuokrattu pinta-ala 30 hehtaarin peltoala. Kyllä, tuota tasoa ovat pellon vuokrat, kun lasketaan mukaan koko Suomen kaikki vuokrasopimukset. Ilman taskulaskintakin on selvää, että eläkeläisviljelijän ansiotulona verotettavan tulon niin kokonaisveroaste kuin marginaaliverokin on huomattavan alhainen, koska valtionveroa ei tarvitse käytännössä maksaa juuri lainkaan.

Sama tilanne on tyypillisellä aktiiviviljelijällä, joka vuokraa osan pelloistaan vaikkapa erikoiskasviviljelijälle. Kun suomalaisen keskivertoviljelijän verotettava tulo on alle 20.000 € vuodessa, on lisäksi saatu vaikkapa 5.000 euron vuokratulo pääomatulona selvästi tiukemmin verotettu kuin mitä se olisi maatalouden ansiotulona. Näin siitäkin huolimatta, tarkastellaanko veroprosentteja marginaaliverotuksen, tai kokonaisveroasteen mukaan. Oikea tarkastelulähtökohta on nähdäkseni juurikinkokonaisveroaste, eikä niinkään marginaaliveroaste, koska elävässä elämässä ratkaisevaa on se, kuinka paljon veroja joudutaan yhteensä maksamaan.

MTK ja maan hallitus ovat perustelleet verolainsäädännön muutosta sillä, että saatavan peltomaan vuokratulon marginaaliveroprosentti on pääomatulolajissa matalampi (30/34 %) kuin mitä se olisi maatalouden ansiotulona. Samoin on käytetty perusteluna ansiotulon vaikutusta joihinkin sosiaalietuuksiin ja maksuihin. Varmasti näin on joidenkin maanviljelijöiden ja eläkeläisten kohdalla. Käytännössä heidän, joiden tulotaso on erittäin matala, tai huomattavan korkea. Hyvin pienituloisten kohdalla vuokratulo maatalouden ansiotulona saattaa heikentää heidän sosiaalietuuksiaan ja korottaa heidän maksamiaan palvelumaksuja enemmän kuin mitä on veroetu. Erittäin suurituloisilla viljelijöillä kokonaisveroaste ja marginaaliveroaste ovat luonnollisesti maataloustulona korkeammat kuin pääomatulona. Uskoakseni selvälle enemmistölle suomalaisista maaviljelijöistä aiemman verokäytännön jatko olisi ollut edullisempi vaihtoehto.

Veromuutosta on perusteltu myös sillä, että ns. aurinkopuistokentistä maksettavat vuokratulot ovat niin korkeita, että ne ovat joka tapauksessa kaikille edullisempia saada pääomatulona 30-, tai 34-prosentin verokannalla. Se pitää varmastikin paikkansa, koska energiakentistä maksettava 1.500–2.000 €/ha vuokratulo merkitsee vaikkapa 50 hehtaarin pelto- ja metsäalalla 75.000–100.000 euron vuotuista vuokratuloa. Sopii kuitenkin epäillä, kuinka montaa suomalaista maanviljelijää nämä vuokratulot koskevat. Oliko perusteltua muuttaa verolainsäädäntöä muutaman onnekkaan vuokranantajan vuoksi, vai olisiko ollut viisaampaa helpottaa heidän verotaakkaansa maatilan yhtiöittämisen kautta ja jättää vanha verotuskohtelu koskemaan enemmistöä viljelijöistä?

Perusteluna on käytetty myös sitä, että jatkossa maanviljelijöiden verotettava tulotaso tulee nousemaan, jolloin marginaaliverotkin kasvavat, ja vuokratulojen verottaminen pääomatulona on aiheellista. Se olisi kovin toivottavaa, mutta aika pahalta näyttää, että asia ainakaan ihan lähitulevaisuudessa toteutuisi. Maanviljelijän henkilökohtaisen ansiotulon tulisi nousta lähes kaksinkertaiseksi nykyisestä, ja eläkeläisen eläketulon kolminkertaiseksi nykyisestä, jotta lisäksi saatava 5.000 euron vuokratulo olisi edullisempi verottaa pääomatulona.