Search
  • Jarmo Keskinen

Maatilan velkavipu

Maatilan kehittäminen vaatii runsaasti rahaa, mistä lähtökohtaisesti on aina puutetta. Siksi maatilalla joudutaan lähes aina ottamaan lisää velkaa, kun maatilaa halutaan kehittää. Joskin kerran on eräs navettainvestointi rahoitettu ilman lainaa, vain siirtämällä varat toiselta tililtä ;)


Velka on maatilallakin hyvä renki, mutta huono isäntä. Oikein käytettynä velkapääomalla saadaan maatilaa kehitettyä nopeasti, jolloin maatilan velkavipu toimii suunnitellun mukaisesti. Liian suuren rasituksen alla vipuvarsi katkeaa, ja koko rakennelma saattaa kaatua käyttäjänsä syliin. Oikean velan määrän selvittäminen on osa maatilan strategista johtamista. Siinä yrittäjäriski tiedostetaan, muta oikeat investointipäätökset saavat palkkion kehittyvänä maatilana.


Käytettäessä velkavipua maatilan laajentamiseen, pitää laskea otettavan velan korkorasitus, ja sitä vastaava myöhemmin saatava maatilan antama lisätuotto. Lisätuoton pitää olla korkeampi, kuin mitä on velasta maksettava korko-%. Yleensä tämä on mahdollista järkevästi hoidetun karjatilan laajennusinvestoinneissa, mutta ei juuri koskaan ostettaessa viljatilalle markkinahintaista lisämaata. Siksi navetan pystyy rakentamaan kokonaan velkarahalla, mutta ostettavan lisämaan tuottoarvon ylittävä kauppahinnan osuus tulisi maksaa omalla rahalla.


Maatilan velkamäärässä on ratkaisevaa maatilan velanhoitokyky suhteessa velan määrään. Oleellista ei ole niinkään peltopinta-ala, tai lehmien lukumäärä; sen sijaan on merkityksellistä maatilan antama tulos ja siitä johdettu yksilöllinen kyky maksaa velkojen lyhennyksiä ja korkoja.

Vanha perussääntö, että maatilalla saa olla velkaa liikevaihdon verran, on edelleenkin hyvin toimiva nyrkkisääntö. Se pätee lähes kaikkiin ns. perustuotantosuuntiin ja kokoluokkiin. Aktiivisesti kehittyvällä maatilalla tuo taso joudutaan kuitenkin ylittämään. Jo pelkästään sukupolvenvaihdoksessa syntyy tyypillisesti velkaa yli liikevaihdon. Tuo taso on mahdollista ylittää, mutta harkiten ja perusteellisten talousselvitysten jälkeen. Navetta-investointien yhteydessä velan määrä nousee usein tasolle kaksi kertaa tuleva liikevaihto.


Jos velan määrä nousee sitä korkeammaksi, pystytään edelleen pyörittämään maatilan tuotantoa normaalisti, maksamaan velkojen korot, ja hoitamaan perheen yksityistalouden, mutta lainojen lyhennyksiä joudutaan useinkin järjestelemään, eikä pienempiäkään ylläpitoinvestointeja pystytä tekemään tulorahoituksella.


Maatilan velanhoitokykyä mittaa ehkä parhaiten velanhoitomenojen suhteellinen osuus liikevaihdosta. Velanhoitomeno koostuu vuotuisesta lyhennyksistä, maksetuista koroista ja rahoituksen muista kuluista. Jos velanhoitomenot ovat alle 10 % liikevaihdosta, on velkojen rasitus maatilan talouteen maltillinen. Suositeltava velanhoitomenojen taso on max. 20 % liikevaihdosta.


Jos suhteelliset velanhoitomenot ovat tuota korkeammat rasittaa se makuvalmiutta kohtuuttomasti, eikä tilillä ole aina rahaa laskujen maksuun. Viimeistään silloin olisi hyvä ottaa yhteyttä omaan rahoittajapankkiin. Eniten käytetty ratkaisukeino on velan takaisinmaksuajan pidennys, jolloin vuotuinen lyhennysmäärä laskee ja sen myötä vuotuinen lainanhoitomeno kokonaisuutena.


Järkevä lyhennysohjelma ja kohtuullinen maatilan maksuvalmius ovat kaikkien osapuolten edun mukaista. Lainojen perusteltu maksuajan pidentäminen on toimivampi keino, kuin toistuva lyhennysvapauksien hakeminen.


Samalla tavalla kannattaa toimia myös velan korkotason merkittävästi noustessa, niin kuin kuluvan vuoden aikana on tapahtunut. Jos maksettava velkojen korkojen määrä nousee niin korkealle, että sen seurauksena velanhoitomenon kokonaismäärä ylittää 20 % maatilan liikevaihdosta, kannattaa asiassa kääntyä pankin puoleen asian korjaamiseksi. Kokonaan vakuudellisen maatalouslainan korko lienee olla nyt syksyllä 2022 jokseenkin 5%:n luokkaa. Vuoden aikana siinä on nousua kolmisen prosenttiyksikköä.

555 views0 comments

Recent Posts

See All