Search
  • Jarmo Keskinen

Lainojen korko hurjassa nousussa

Keväällä aavisteltiin, että lainojen korko on nousemassa tämän vuoden aikana, mutta tuskin juuri kukaan tiesi, miten nopeaan tahtiin ne ovat nousseet.

Ylivoimaisesti eniten käytetty lainojen viitekorko 12 kuukauden euribor oli tämän vuoden alussa jokseenkin nollatasolla ja vielä kesällä 1,0 %:n lukemissa. Nyt syyskuun puolivälissä se on 2,10 %. Kahden kuukauden aikana viitekorko on siten kaksinkertaistunut. Samaan aikaan Suomen vuosi-inflaatio on asettunut tasolle 7,5-7,8 %. Yleisesti hyväksytty arvio tulevasta korkokehityksestä on ainakin ensi kevääseen jatkuva nousukiito. Tällöin olisi 12 kuukauden euribor tasolla noin 2,50–3,00 %.Varsin laajalti uskotaan tuon korkotason jatkuvan usean vuoden ajan.

Velkaiselle maanviljelijälle tämä merkitsee niin nykyisten lainojen, kuin uusien nostettavien lainojen koron nousua. Kun rahoittajapankit ottavat maatilan riskireittauksen pohjalta itselleen n. 1-3 %:n korvauksen myönnetylle pääomalle, muodostuu maatalouslainan kokonaiskoroksi noin 3-5 %:n taso. Jos viitekorot nousevat odotusten mukaisesti, olisi ensi keväänä myönnettyjen maatalouslainojen, ns. pankkilainojen, korkotaso noin 3,5–6,0 %. Pitkästä aikaa aletaan tulla taas siihen tilanteeseen, että maatalouden korkosubventoitujen korkotukilainojen ”korkoputken” katto alkaa tulla vastaan. Joka tapauksessa maatalouden lainojen korkorasitus tulee kolminkertaistumaan puolentoista vuoden aikana. Siihen pitää ainakin varautua omassa taloussuunnittelussaan. Maatilan lainojen stressitesti on suositeltava tehdä 6,00 %:n mukaisesti.


Kun haluaa vertailla omien lainojensa korkotasoa yleiseen korkotasoon, suosittelen edelleenkin käyttämään vertailussa Veronmaksajat ry:n jäsenlehteä Taloustaitoa. Siinä on jokaisessa numerossa kerrottu, millä korolla saa eri pankeista kulutusluottoa ja asuntolainaa. Esimerkkitarjousten kulutusluottojen korkotaso tulee kysymykseen maatalouslainassa lähinnä silloin, kun lainan vakuudet eivät ole riittävät. Joskin näitä osittain vakuudettomia maatalouslainoja saattaa olla jo ylipäätänsä aika vaikea saada. 7.9. lehden mukaan kulutusluottojen korkotaso on noin 5–6 %.

Vastaavasti lehden asuntolainatarjousten korkotasoa voisi verrata sellaiseen maatalouslainaan, jolla on kattavat vakuudet. Kuitenkin niin, että kokemuksen perusteella maatalouslainojen korkotaso on noin 1,00 %-yksikköä korkeampi, kuin lehden mainitsemien asuntolainojen. Viimeisen lehden mukaan asuntolainojen tyypillinen korko on noin 2,20 %, joten vakuudellisten uusien maatalouslainojen korkotaso olisi noin 3,20 %. Täysin vakuudellisia lainoja ovat tyypillisesti sukupolvenvaihdosten lainat.

Nousevien lainakorkojen ahdinkoon tuo oman helpotuksensa verotus. Koska maatalouden lainojen korkomenot ovat kokonaan verotuksessa vähennyskelpoisia, samaan tapaan kuin on muillakinyrityksillä, ei korkojen nousukiito tule kokonaisuudessaan viljelijän nettomenoksi. Yksityishenkilön kulutusluottojen korothan eivät ole koskaan olleet verotuksessa vähennyskelpoisia, ja asuntolainojenkin korkojen vähennysoikeus on supistunut jo minimaaliseksi.

Korkojen nousu on jäänyt julkisessa keskustelussa vähemmälle näkyvyydelle, kun ensin öljyn hinta, ja nyt sähkön hinnan nousu ovat olleet päällimmäiset murheet. Korkojen nousussa on kuitenkin haasteena sen todennäköinen pitkäkestoisuus. Bensan hinta on jo laskenut alle 2 euron ja sähkön hintakin lienee tulla alas viimeistään ensi keväänä, mutta korkeista koroista joudumme todennäköisesti nauttimaan usean vuoden ajan.

764 views0 comments

Recent Posts

See All