Search
  • Jarmo Keskinen

Kun 200 lehmää on perusteltu määrä

Maatilalla ei tunnetusti ole mitään tiettyä kokoluokkaa, johon kaikkien tulisi pyrkiä. Maatilayrityksen kokoluokka onkin aina riippuvainen sen ihmisten tavoitteista ja toimintaedellytyksistä. Siksi maatilaa tuleekin kehittää ihmiset edellä.


Virallisissa kirjanpitotilojen talouslaskelmissa on päädytty maitotilojen osalta siihen, että maitotilan kannattavuus paranee kokoluokan kasvaessa aina 140 lehmään saakka. Sen jälkeen kannattavuus ei enää parane, jos ei laskekaan. Tuon perusteella maitotilan kannattavin kokoluokka olisi se 2 robotin ja/tai 140 lehmän karjakoko. Kahden robotin maitotilalla on keskilehmäluku tyypillisesti n. 130 lehmää. Viljatilalla tuota kannattavuuden ylärajaa ei oikeastaan voida laskea, koska viljatilat ovat taustoiltaan kovin erilaisia. 30 hehtaaria, 100 hehtaaria, 300 hehtaaria, tai 1.300 hehtaaria ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja.


Asiakkaitteni tärkein perustelu 200 lehmän maitotilalle, tai sitä suuremmalle kokoluokalle, on elämänlaadun parantaminen. Yleensä jo pienemmälläkin lehmien lukumäärällä on saavutettu se tarvittava taloudellinen tulos yksityismenojen kattamiseen, mutta toimenkuva työrutiineineen ei ole ollut toivottu. Siksi on lähdetty investoimaan entistä suurempaan tuotantoyksikköön.

Isommassa maitotilayrityksessä elämänlaatu paranee lähinnä palkatun henkilöstön myötä. 200 lehmää (3 robottia, tai lypsyasema) mahdollistaa robottitilallekin 2 kokopäivätoimisen työntekijän palkkaamisen. Silloin voivat molemmat maatilayrittäjät olla samaan aikaan lomalla, eikä pidempikään yrittäjän saikku vielä aiheuta kaaosta. Henkinen paine siten helpottuu, kun vastuuta voi jakaa laajemmalle. Sama asia toisin päin merkitsee delegoinnin osaamista, ja tosiaan, irtautumista siitä ainoasta oikeasta omasta tavasta hoitaa asioita. Kaikilta se ei vaan onnistu. Monikin kokee stressaavaksi, jos maatilalla pyörii vierasta väkeä ja rutiiniasioita tehdään eri tavalla, kuin itse on aina tehnyt. Silloin ei ehkä kannata rakentaa isoa navettaa.


Lähtökohdat suurempaan tuotantoon on kuitenkin oltava kunnossa. Tärkeimpänä on riittävä peltopinta-ala. Mielellään peltoa tulisi olla käytettävissä 1,3 hehtaaria keskilehmälukua kohden. 200 lehmän maitotilalla se on 260 ha. Luomutuotannossa peltoalat olisi hyvä olla edelliseen verrattuna kaksinkertaiset. Kulunut vuosi on karvaasti osoittanut, että liian pienellä peltoalalla rehukustannus nousee kuivana kesänä kohtuuttoman korkeaksi, jos rehuista joudutaan suuri osa ostamaan. Ostorehukustannuksen olisi normaaliaikoina suotavaa pysyä tasolla n. 1.000 €/lehmä/vuosi. Nykyisillä ostorehun hinnoilla on haastavaa pysyä 1.500 euron alapuolella.

Yleisemminkin isolla maitotilalla osaaminen tulee olla riittävän korkealla tasolla, koska velkaa syntyy laajennusinvestointien myötä, jolloin toiminnan kate yleensä ohenee. Normaalioloissa 200 lehmän maitotilan juoksevien kustannusten osuus on n. 72 % liikevaihdosta, kun se 65 lehmän maitotilalla on vain n. 60 %.


200 lehmän maitotilan kokonaisliikevaihto on ollut tyypillisesti n. 1.000.000 € vuodessa, jos oletuksena on maidon tuottajahinta tasolla 0,40 €/l. Siitä syntyy keskimäärin verotettavaa tuloa n. 160.000 € vuodessa ja siitä jää yksityiskäyttöön n. 60.000 €/vuodessa kahdelle yrittäjälle yhteensä. Nykytilanteessa liikevaihto on toki paljon korkeampi, koska poikkeusaika on nostanut maidon tuottajahinnan lähes 0.50 euroon litralta. Vastaavasti kustannustaso on noussut vähintään samaan tahtiin, joillakin tiloilla suhteellisesti enemmänkin. Suuremmasta liikevaihdosta huolimatta itselle jää nyt entistä vähemmän. Koska 3 robotin pihattonavetta kalustettuna maksaa n. 2.000.000 € (alv. 0 %), syntyy siitä velkaa keskimäärin n. 1.500.000 €. Kun lisäksi pitää kunnostaa/rakentaa nuorkarjan tiloja ja rehuvarastoja, nousee ison maitotilan velan kokonaismäärä investointien seurauksena helposti tasolle 2 x liikevaihto.


Tapauskohtainen vaihtelu toki on suurta.

Nykyinen ohjelmakausi investointitukineen päättyy tämän vuoden lopussa ja viimeinen investointiavustusten hakuikkuna sulkeutuu 15.10.2022. Seuraavan kerran hakemuksia otettaneen vastaan keväällä 2023. Järkevälle projektille, jossa viljelijän talous on turvattu, rahoitusta löytyy jatkossakin.


Navettainvestointia kannattaa suunnitella vähintään kaksi vuotta, eikä hosua kannata. Mutta usein on kannattanut uida vastavirtaan.

1,101 views0 comments

Recent Posts

See All