top of page
Search
  • Writer's pictureJarmo Keskinen

Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljely se on onnenkauppaa


 Edesmenneellä naapurillani Raunolla oli tapana noin todeta, kun tuli puheeksi kesän kelit ja sato-odotukset. Toteamus pitää hyvin paikkansa. Se on tullut kuluneena kesä monesti mieleen, luontoäitiä vastaan kun ei kannata taistella.  


Juhannuksentienoilla ennustin talvikauden viimeisessä blogissani kesästä popedamaisen kuivaa ja kuumaa. Puoliksi ennuste toteutui, ja toinen puoli meni täydellisesti pieleen. Heinäkuussa ei enää juurikaan hellepäiviä ollut, enemmänkin oli viileähköä; niistä trooppisista öistä saattoi vain haaveilla. Kuivuus sen sijaan toteutui turhankin hyvin. Täällä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen rajoilla kesän ensimmäinen pellon kosteuteen vaikuttanut sade saatiin heinäkuun alussa. Kylvöjen jälkeen oli sateetonta koko touko- ja kesäkuun ajan. Heinäkuun alun sade (35 mm) olikin koko kuukauden ainoa sade aina elokuun alkuun saakka. Joillakin kyläkunnilla ei tullut edes tuota yhtäkään sadetta.


Satotasot ovat tiedossa vasta syysviljojen osalta. Tyypillisillä savimailla toteutunut satotaso on ollut hieman yli 4.000 kg hehtaarilta, lähes kaikilla välillä 4.000–4.500 kg/ha. Toki paljon parempiakin paikkoja on ollut, mutta tuo sato on mitattuna kuivattuna varastossa ja jaettuna syksyllä kylvetyllä pinta-alalla. Se on noin kolmasosan matalampi, kuin mitä on tyypillinen hyvä satotaso näillä maalajeilla. Huippuvuodet ovat sitten vielä erikseen.


50 vuoden viljelykokemuksen perusteella kevätviljojen sadot korreloivat varsin pitkälle syysviljojen satotasoja. Kevätvehnästä, mallasohrasta ja kaurasta on odotettavissa jokseenkin heikkoa satoa, kesän kuivuus kun rasitti niitä pahemmin. Sillä perusteella 2.800–3.100 kg/ha on todennäköinen kevätviljojen keskimääräinen satotaso.


Otsikossa mainittu onnenkauppa liittyy kohdalle sattuneisiin sadekuuroihin ja omien peltojen maalajiin. Kyläkohtaisissa sademäärissä on ollut hurjia eroja. Esimerkiksi tuo heinäkuun alun sademäärä oli meidän kulmillamme 35 mm, naapurikylässä yli 45 mm, ja toisella puolen pitäjää sitä ei tosiaan tullut lainkaan. Se oli kuitenkin aivan ratkaiseva koko kesän tulokselle. ilman sitä saataisiin satoa (taas kerran) alle kaksi tonnia hehtaarilta.


Maalajin merkitys satotasolle on ollut juuri niin ratkaiseva, kuin mitä oli odotettavissa. Erittäin runsasmultaisten kivennäismaiden sato lienee olla lähes kaksinkertainen humusköyhiin hiesusaviin verrattuna. Hyväkuntoiset multamaat ja hikevät hienohietamaat eivät tunnetusti petä koskaan, ei tänäkään vuonna.


Kesän opetuksena on tänäkin vuonna syyskylvöisten kasvien viljely. Kuivat kesät lienevät tulleet ollakseen, ja silloin syyskasvit pärjäävät paremmin. Samoin peltojen humuspitoisuudesta huolehtimien on entistäkin tärkeämpää. Vaikka se lompakkoa ensin kirpaisee, niin typensitojakasvien viljely ja hiiltä kerryttävän kesantokasvin pitäminen viljelykierrossa mukana kaikilla viljatiloilla on tärkeää. Erm-pellot pärjäävät suhteellisen hyvin myös kuivuudessa.


Sen sijaan viljapeltojen laajamittaiseen kasteluun en oikein jaksa uskoa, muuta kuin kuriositeettina kuivuusahdistusta helpottamaan. Perustellusti voidaan olettaa polttoöljyn kohta maksavan 2 € litralta ja sähkön 15 senttiä kilowattitunnilta. Niillä hinnoilla viljan kastelu ei kannata edes talkootyönä. Sen sijaan salaojien avulla tehtävä altakastelu on varmasti toimiva ratkaisu niillä pelloilla, missä siihen on mahdollisuus.


P.S Kuvassa hollolalaisen Laitialan kartanon uusi viljankuivaamo. Se on tietääkseni kuivatusteholtaan ja varastokapasiteetiltaan suurin yhden maatilan kerralla rakennettu pakettikuivaamo Suomessa.

 

849 views0 comments

Recent Posts

See All

Maitotilojen jako kahteen

Maitotilojen lukumäärä on laskenut hurjaa vauhtia viime vuodet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskua on ollut pahimmillaanlähes 10 % vuodessa ja keskiarvonakin n. 7 % vuosittain. Nykyisellään Suome

コメント


Post: Blog2_Post
bottom of page