top of page
Search
  • Writer's pictureJarmo Keskinen

Korkotaso karkaamassa

Kuluneen vuoden aikana on lainojen korkojen taso noussut sellaista vauhtia, että kohta mennään siitä kuuluisasta korkokatosta läpi. Voidaan puhua sukupolvikokemuksesta, koska vastaavaa on koettu edellisen kerran viime vuosisadalla.


Keskuspankin kannalta me kansalaiset käytämme rahaa turhan kepeästi, ja maksamme tavaroista ja palveluista liian paljon. Maanviljelijän näkökulmasta hintojen nousu näkyy karvaasti joka päivä tiliotteella, mutta kyllä löysä rahankäyttö tuntuu vieraaltaajatukselta. Tuotantopanokset on pakko hankkia, maksoi mitä maksoi.

Valitettavasti maksettu korkeampi hinta lannoitteista, sähköstä ja polttoaineista lisää inflaatiota. Samoin myös saatu korkeampi hinta viljasta ja maidosta aiheuttaa samaa yleisen hintatason nousua elintarvikkeiden hintamuutoksen vaikutuksesta. Kun samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaraa, merkitsee se inflaatiota. Siksi se on paha meille kaikille.


Inflaation seurauksena uudet maatalouslainat myönnetään entistä korkeammalla korolla, ja vanhatkin lainat tulevat jossakin vaiheessa korontarkistusvaiheeseen, jolloin niidenkin korko nousee. Tämä saattaa tulla monellekin viljelijälle yllätyksenä, kun on ajateltu, että meidän lainamme säilyvät sillä matalallakorkotasolla, kuin ne ovat aikanaan otettukin.


Kuluvalla viikolla 12 kk euribor viitekorko on ollut tasolla 3,5 %. Julkisten lähteiden mukaan pankkien ottama oma siivunsa myönnetyistä lainoista on ollut asuntolainoissa n. 0,80 % ja kulutusluotoissa n. 3,00 %. Asiakkaan maksama lainan kokonaiskorko 12 kk euribor-lainassa on siten ollut asuntolainassa 4,30 % ja kulutusluotossa 6,50 %. Joskin kulutusluottojen viitekorko on usein jokin muu, ja vielä tuotakin korkeampi.

Maatalouteen myönnettyjen lainojen kokonaiskorot ovat tyypillisesti olleet 1-2 %-yksikköä korkeammat, kuin mitä ovat olleet asuntolainojen korot. Käytännössä mennään maatilojen lainoissa nyt n. 6 %:n tasolla. Onko tämä jo huippu, vai vasta alkulämmittelyä? Kuluvan vuoden inflaatiotasoksi on yleisesti ennustettu n. 5,30 %:n tasoa.  


Tulevaa ei osaa kukaan ennustaa. Ainakaan oikein. Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Nouriel Roubini on ennustanut Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin aikovan nostaaohjauskorkonsa vielä tämän vuoden aikana tasolle 6,0 %. Hän perustelee näkemystään Venäjän hyökkäyssodan ja Kiinan talouden elpymisen vaikutuksilla. Lisäksi Yhdysvaltojen työllisyysluvut helmikuulta olivat ennakoitua paremmat, mikä osaltaan nostaa inflaatiota ja sen seurauksena korkotasoa. Käytännössä tuo tilanne merkitsisi Suomessakin maatalouslainan korkotasoksi 9 prosentin luokkaa. Se alkaa jo olla verohyödyn jälkeenkin monella maatilalla kipurajalla.


Kuka on tehnyt maatilansa stressitestin tuolla korkotasolla?


Korkean korkotason ja heilahtelun lisäksi maatalouden rahoitusta kiusaa lainamarkkinoiden epävakaus, jonka seurauksena monikin rahoituslaitos tarkastelee entistäkin kriittisemmin asiakkaiden lainahakemuksia. Navettalainan saaminen on entistä vaikeampaa, mutta kyllä järkeviä hankkeita edelleenkin rahoitetaan. Kohta niihin voi taas hakea investointiavustuksiakin.


Mutta on tässä korkokurimuksessa hyvääkin. Määräaikaistalletuksille maksetaan pitkästä aikaa korkoa - nuorisolle tämä taitaa olla ihan uusi käsite :). 10.000 euron vuoden mittaiselle määräaikaistalletukselle saa nyt korkoa tyypillisesti n. 2,80 %. Eihän se pysty kattamaan inflaation vaikutusta, mutta on sentään tyhjää parempi.


Aika vähissä ovat maanviljelijän muut sijoitusvaihtoehdot, jos nyt sellainen haaste sattuisi jollekulle syntymään. Metsämaa on nykyisellään ylihinnoiteltu tuottoarvoon nähden varsin rankasti, joten siihen ei uskalla sijoittaa kuin poikkeustapauksessa.


Peltomaan markkinahinta on pysynyt kohta 10 vuotta ennallaan, mutta on se silti vieläkin ainakin 3-kertainen sen tuottoarvoon nähden – ei siihen. Samoin asuntojen hinnat ovat jo laskeneet paljon, mutta pudotus tuntuu jatkuvan edelleen, joten liikaa riskiä siinäkin. Myös pörssikurssien taso on ollut jo pitkään rauhaton, ja jos em. Roubinin ennuste toteutuu, nähdään ”kaduilla verta” myös pörssikurssien kohdalla. Vasta sen jälkeen olisi oston paikka.


Jos maatilalla on sijoitusvaraa jäänyt tilille, onko enää muita vaihtoehtoja kuin lyhentää vanhoja velkoja siinä vaiheessa, kun koron tarkistusaika koittaa? Syntyisi samalla sitä poistojen käyttövaraakin lisää tuloverotukseen.

 

493 views0 comments

Recent Posts

See All
Post: Blog2_Post
bottom of page