Jos kaikki menisi niin kuin ennenkin, ei välitilinpäätökselle ole kovin suurta tarvetta - ainakaan viljatilalla. Mutta nyt kun mikään ei ole mennyt normaalisti kuluvan vuoden aikana, ja monen maatilan talous on kaaoksen partaalla, on asiallisen välitilinpäätöksen tekeminen välttämätöntä kaikilla maatiloilla.
Viljatilan tulopuolella on viljan hinnalla hyvin suuri merkitys verotettavan tulon määrään. Keväällä oli lähes kaikkien viljojen tonnihinta yli 400 €, ja sitä ennen ja nyt syksyllä ollaan alle 300 eurossa. Tyypillisellä satotasolla laskien se merkitsee 100 hehtaarin viljatilalla 35.000 euron eroa tuloissa. Kun molemmissa vaihtoehdoissa tuotantokustannukset ovat periaatteessa samat, kannattaa ennakkoverot tarkistaa oikealle tasolleen hyvissä ajoin, jotta välttää ensi syksynä 15.000 euron ”mätkyt”. Ennakoita voi tarkentaa tammikuun 2023 loppuun saakka.
Maitotilalla on myös maidon myynnistä saatu tulo muuttunut vuoden aikana radikaalista. Marras-joulukuun tuottajahinta pitoisuuslisineen on useimmilla tiloilla reippaasti yli 50 sentin, mikä on aika historiallinen maidon hinta. Siinä on yli 25 prosentin korotus ns. normaalitasoon.
Meijerit ovatkin hyvin pystyneet vastaamaan maitotilojen kustannuspaineeseen, mutta lihantuotannossa vaste on ollut valitettavan hidasta. Hinnan korotuksesta huolimatta maitotiloillakaan parantunut maidon tuottajahinta ei yleensä ole merkinnyt parempaa taloudellista tulosta. Marraskuun loppuun mennessä tehdyissä vuoden 2022 välitilinpäätöksissä tuotantokustannusten suhteellinen osuus kokonaistuloista on monellakin säilynyt samana, kuin se oli matalan tuottajahinnan aikanakin. Toki on paljon tilakohtaisia eroja. Rehuomavarainen maitotila on selvinnyt selvästi matalammalla kustannustasolla, kuin paljon ostorehua käyttävä kollega.
Maatilan kustannustasolla on ratkaiseva merkitys verotettavan tulon määrää arvioidessa. Viljatilallakaan erinomainen viljan hintataso ei aina anna korkeampaa tulosta, koska nousseet kustannukset syövät tuloksen. Tulos onkin monella viljatilalla sellainen, että 400 euron viljan hinnalla tehdään sama tulos kuin ennenkin, jolloin ennakkoverot ovat kohdallaan, mutta 300 euron myyntihinnalla verotettava tulos laskee, jolloin ennakkoverot ovat ylimitoitetut.
Toki maatilan verotettavaan tuloon ja ennakoiden tasoon vaikuttaa moni muukin asia, kuin vain tulojen ja menojen suhde. Velkojen lyhennykset ja korot ottavat tyypillisesti 10-20 % liikevaihdosta. Kuluvan vuoden aikana korot ovat kolminkertaistuneet edellisiin vuosiin verrattuna, mikä vaikuttaa niin maksuvalmiustilanteeseen, kuin verotettavan tulon määrääkin. Samoin käytettävissä oleva tuloverotuksen poistopohja voi olla ratkaisevassa roolissa. Mitä enemmän on vanhaa poistopohjaa, sitä enemmän pystyy verotettavan tulon tasoa hienosäätämään järkevälle tasolle.
Nyt kun monellakin maatilalla verotettava tulo jäänee suhteellisen matalaksi, syntyy siitä houkutus laskea tulotaso poikkeuksellisenmatalaksi poistoja maksimaalisesti hyödyntäen. Saataisiinhan silloin jo ”kaniin” maksetut ennakkoverot takaisin maksuvalmiutta parantamaan. Houkutusta kannattaa vastustaa, jotta poistoja ei tulisi käytettyä jo ennestään matalien verojen välttämiseen, jolloin nettohyöty jää pieneksi. Maksimipoistojen tekemisestä olisi se seuraus, että poistopohjaa ei olisikaan enää käytettävissä silloin, kun tulotaso taas on korkeampi, ja poistoista saisi suuremman hyödyn.
PS. Piiriojien perkaus on tunnetusti hyvä keino saada verotukseen menolisäyksiä, jos sellaiseen on tarvetta. Kuvassa Tmi Konetyö Anssi Leino työntouhussa.