Pinttyneen ennakkokäsityksen mukaan maatilan sukupolvenvaihdoksesta aiheutuu raskaat lahjaverot maksettavaksi tilanpidonjatkajalle. Samoin kommentoidaan muidenkin perheyritysten kohdalla, että piti myydä koko firma vieraalle, koska sukupolvenvaihdoksesta olisi aiheutunut kohtuuttomat lahjaveroseuraamukset. Todellisuudessa sukupolvenvaihdoksen lahjaverotus on hyvin maltillinen, eikä sen pelossa kannata tilakauppoja siirtää.
Maatilan sukupolvenvaihdoksen lähtökohtana on, että perheen omistama maatila luovutetaan yhdelle, tai useammalle lapselle edullisesta hinnasta. Luovutus voi olla normaali kiinteistökauppa, lahjaluotoinen kauppa, tai puhdas lahja. Ylivoimaisesti yleisin luovutuksen muoto on ns. tuottoarvon mukainen kauppa, jonka verottaja tulkitsee lahjaluotoiseksi kaupaksi, josta tulee maksaa lahjaveroa.
Koko sukupolvenvaihdosjärjestelmän perusidea on juurikin tuo maatilan tuottoarvo. Se kuvaa sitä maatilan arvoa, joka maatilasta pystytään maksamaan maatilan antamalla tuotolla kohtuulliseksi katsottuna ajanjaksona, yleensä n. 10 vuoden aikana. Tuottoarvo on huomattavasti matalampi, kuin mitä ovat maatilojen käyvät markkina-arvot. Suurimmat erot ovat Etelä- ja Länsi-Suomessa. Hieman oikaisten, täällä sukupolvenvaihdoksissa toteutuvat tuottoarvot ovat noin yksi viidesosa maatilojen todellisista markkina-arvoista.
Periaatteessa hyvin edulliset maatilojen hinnat sukupolvenvaihdostilanteissa vaikuttavat epäoikeudenmukaisilta muita lapsia kohtaan. Käytäntö on kuitenkin välttämätön, jos halutaan tilanpidon jatkuvan seuraavalle sukupolvelle. Käypää hintaa kun kukaan ei pysty maksamaan kotitilastaan. Jos vanhemmat haluavat käyvän hinnan maatilasta, ei silloin voida tehdä sukupolvenvaihdosta, vaan maatila joudutaan myymään ulkopuoliselle, jakamaan lasten kesken, tai aikanaan perinnönjakona.
Maatilojen sukupolvenvaihdoksia, samoin kuin muitakin perheyrityksiä, koskevat omat verohuojennuksensa. Maatilojen kohdalla puhutaan usein Perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 pykälistä. Ne mahdollistavat sen, että lahjaverotilanteessa vero maksuunpannaan maatilan verotusarvon mukaisesta arvosta. Maatilallahan on useita eri arvoja. Matalin on verotusarvo, seuraavaksi korkeampana on ns. verottajan käypäarvo, edelleen todellinen käypä arvo ja korkeimpana maatilan markkina-arvo.Lisäksi on useita näiden välimuotoja.
Maatilan sukupolvenvaihdoksen lahjaveron määrä lasketaan oman kaavansa mukaisesti. Lahjaverolaskelma kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ennen sukupolvenvaihdoksen toteuttamista, jotta voidaan varautua lahjaveron maksuun. Lopullinen euromäärä selviää verottajalta pyydettävästä ennakkopäätöksestä, mikä tehdään luonnoskauppakirjan pohjalta.
Niin kuin otsikossakin todetaan, maatilan sukupolvenvaihdoksen lahjaveroa ei kannata pelätä. Tilanpidonjatkajan näkökulmasta kauppahinta tulisi olla mahdollisimman matala, vaikka se lahjaveron määrää kasvattaakin. Lahjavero on kuitenkin vain murto-osa siitä kauppahinnan tasosta, millä ehkä voidaan kauppahintaa laskea.
Esimerkkinä taas se 100 hehtaarin viljatila Uudellamaalla. Jos omistettua peltoa on 100 hehtaaria ja metsää toiset sata hehtaaria, on tyypillinen spv-kauppahinta n. 400.000 €, mikä pitää sisällään kaikki rakennukset ja koneet. Maatilan todellinen käypäarvo on jokseenkin viisinkertainen maksettavaan kauppahintaa verrattuna. Verohuojennusten jälkeen, on maksettava lahjavero noin 14.000 €. Se on ainoastaan 3,5 % kauppahinnasta. Maatilan sukupolvenvaihdoksen rahoituksen näkökulmasta lahjavero on hyvin maltillinen, jopa edullinen. Lisäksi verottaja antaa lahjaverolle maksuaikaa ja sen voi maksaa useammassa erässä.