Useinkin kuulee kerrottavan, että maatila kannattaa muuttaa osakeyhtiön verotukseen, koska sieltä saa nostaa verovapaata osinkoa. Tai, että osakeyhtiömuotoisen maatilan verotus on aina edullisempi kuin mitä on mvl-maatilan veronmaksu. Jos jokin asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, niin ei se yleensä totta olekaan. Niin tälläkin kertaa.
Jo pohdittaessa maatilan muuttamista osakeyhtiömuotoon, pitää aina selvittää itselleen, kuinka paljon rahaa osakeyhtiön tililtä pitää vuosittain siirtää omalle tililleen. Yhtiön rahat, kun eivät ole sen omistajan rahoja. Pitää siis tietää, paljonko ovat perheen pakolliset kulutusmenot ja muut yksityismenot, mikä onkin varsin haastava selvitettävä. Entä onko olemassa joitakin muita tuloja, joita osittain käytetään perheen elantokulujen kattamiseen, vai onko kaikki yksityiskäyttö otettava maatalousosakeyhtiöstä?Lähtökohtaisesti perheen yksityismenot ovat lähes aina suuremmat, kuin mitä on etukäteen ajatellut. Siten myös osakeyhtiöstä tuloutettava summa on yllättävän suuri, mikä vaikuttaa verosuunnitteluun ja koko yhtiöittämisen mielekkyyteen.
Osakeyhtiöstä otettavasta tulosta joutuu aina maksamaan jonkinlaista veroa. Verovapaita tuloja ei osakeyhtiössäkään ole, koska yhtiöstä itselle otettava raha on aina joko palkkaa ansiotulon verotuksella, tai osinkoa osinkotulon verotuksella. Lisäksi pitää huomioida, tarkastellaanko nostettavaa rahaaainoastaan nostavan osapuolen, omistajaviljelijän, vero-optimointia, vai pitääkö samassa yhteydessä huomioida myös maksavan osapuolen, osakeyhtiön, verotus.
Edelleen on huomioitava, että palkanmaksu on osakeyhtiölle vähennyskelpoinen meno sen omassa verotuksessa, mutta nostettu osinko pienentää yrityksen omia pääomia, nettovarallisuutta.Maatalousosakeyhtiössähän ei oma pääoma saa mennä negatiiviseksi, koska siitä on tehtävä viralliset ilmoitukset ja silloin kaiken muun lisäksi loppuu esim. lainan saaminen pankista. Omistajalleen maksamasta palkasta ei yhtiön tarvitse maksaa 20%yhteisöveroa, toisin kuin maksetusta osingosta. Tämä useinkin unohtuu verosuunnittelussa.
Lähtökohtaisesti tulosta kannattaa nostaa osakeyhtiöstäänpalkkana siihen saakka, kun saajan ansiotulon vero (kokonaisveroaste) jää alle 26 %-yksikön. Tuon rajan alla pysytään, kunhan palkkaa nostetaan vuodessa enintään 40.000 euroa.
Nostettaessa maatalousosakeyhtiöstä osinkoa, edellyttää se yhtiössä olevaa nettovarallisuutta. Tuosta nettovarallisuudesta 8 prosentin osuuden verran voidaan maksaa osinkoa ns. huojennettuna osinkona, josta yhtiö aina tilittää verottajalle ennakonpidätystä 7,5 %. Kun 8 % ylittyy, muuttuu verokohtelukin merkittävästi.
Esimerkkinä, jos maatalousyhtiössä on nettovarallisuutta 100.000 €, on suurin mahdollinen huojennettu osinko siitä 8 %, rahana 8.000 euroa. Tuosta summasta osingon saaja saa verovapaasti 75 % (6.000 €) ja 25 %:sta (2.000 €) hän maksaa normaalin pääomatulolajin veron 30/34 %. Lisäksi huojennetun osingon saaminen edellyttää, että yhtiölle on syntynyt aiempina vuosinajakokelpoista pääomaa. Tässä kuviossa menee helposti sekaisin yhtiön rooli ja sen omistajan rooli.
Verovertailuissa pitää aina muistaa, tarkastellaanko kokonaisveroastetta, vai marginaaliveroa (rajaveroastetta). Kokonaisveroaste kertoo sen suhteellisen veron %-määrän, mikä saatavasta tulosta kokonaisuutena maksetaan veroa. Osakeyhtiön itsensä maksaman yhteisöveron osalta tämä kokonaisveroaste on sama kuin on sen marginaaliverokin, aina 20 %. Sen sijaan ansiotulon verotuksessa ja lievempänä yleisessä pääomantulon verotuksessa vero on progressiivinen, jolloin maksettava marginaalivero vaihtelee verotettavan tulon kokonaismäärästäriippuen.
P.S. Kuvassa Metsäkone Meronen Ay:n harvesteri ensiharvennuksella.