Nuorison käyttäytyminen on muuttunut perin oudoksi, jos on uskominen viime aikoina julkistettuja tutkimuksia. Nuorten alkoholin nauttiminen on vähentynyt merkittävästi ja lisäksi yhä useampi firettää. Voiko enää luottaa mihinkään? Heidän kun pitäisi maksaa meidän eläkkeemme. Mihin on unohtunut Tahko Pihkalan toteamus: ”On parempi, että nuoriso urheilee ja ryyppää, kuin että se pelkästään ryyppää”.
Vakavasti todettuna alkoholin kulutuksen väheneminen on pelkästään positiivinen asia. Nuoriso ei enää viinan kanssa läträä, ainakaan entiseen malliin. Toivottavasti ei myöskään huumeiden. Yhä useampi nuori on kokonaan raitis ja erityisesti nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt huomattavasti. Ainoana haasteena on meidän suomalaisten sosiaalinen pidättyväisyys. Naapurin Meerin lähestyminen kun saattaa vaatia pari rentouttavaa.
Sen sijaan siitä olisin vähän huolissani, että nuorten kiinnostus omistusasunnon hankintaan on vähentynyt ja entistä enemmän asutaan vuokralla. Ainakin niin voisi päätellä viikon uutisista, joiden mukaan uusien asuntolainojen ottaminen on hiipunut. Saattaa se toki johtua lainojen korkotason nousustakin. Uusien asuntolainojen keskikorko oli syyskuussa noin 2,7 % ja sijoitusasuntolainojen n. 3,0 %.
Oma asunto on suomalaisten tärkein omaisuuserä ja kansallispääoman rakennuspalikka täällä kylmässä pohjolassa. Asunto on myös hyvä sijoituskohde, kun asuntolainaa maksaessaan tulee väkisinkin säästettyä. Maanviljelijälle omistusasunto tulee useimmiten spv-kaupan osana, eikä sitä monikaan tulee siinä yhteydessä huomioineeksi erillisenä ensiasunnon hankintana. Maatilan päärakennus ei kuitenkaan ole kannattava sijoitus, koska haja-asutusalueen asuntojen hinta on enemmänkin laskemassa, ja karjatiloilla navetan vieressä sijaitsevalla asunnolla ei varsinaista omaa markkina-arvoa olekaan.
Raittiutta on toki aina ollut liikkeellä, ja omistusasuntoa eivät kaikki ole ennenkään haikailleet. Sen sijaan tuo firetys on kerrassaan riemastuttava uusi ilmiö. Fire:ssä (financialindependence retile early) pyritään hyvin nuoressa iässä sellaiseen taloudelliseen riippumattomuuteen, että ei tarvitse enää tehdä töitä. Tällaiselle poikkeuksellisen työorientointuneelle ihmiselle sekuulostaa perin kummalliselta.
Jopa 30-vuotiaana, tai yleensä 40-vuotiaana, mutta viimeistään 5-kymppisenä tulisi olla sen verran varakas, että on taloudellisesti vapaa ja voi jättää työn tekemisen kokonaan. Tokihan tuota useimmat meistä ovat joskus haaveilleet lottoriviä tehdessään, mutta että siihen ihan tosissaan pyritään normaalein sijoittamisen ja säästämisen keinoin.
Nordean juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset sijoittavat suhteellisesti yhtä paljon kuin muutkin, ja 39 % heistä pyrkiijuurikin tuohon fire-tilaan.
Maanviljelijälle firetys onnistuu helposti, jos myy maatilan pois vapaille markkinoille ja sijoittaa saadun pääoman hyvin tuottaviin kohteisiin. Tyypillisestä keskikokoisesta maatilasta Etelä-Suomessa saanee noin 700.000 €, kun jättää asunnon itselleen. Myyntivoittoveron jälkeen vapaata sijoitettavaa pääomaa jäisi 570.000 € oletuksella, että ei tarvitse velkoja maksaa pois. Eipä sillä vielä loppuelämää koroilla pysty elämään. Ja sisaruksetkin saattavat lähestyä lakiosan täydennyskanteella. Mutta jos voi sijoittaa saadun pääoman 10 vuodeksi ja saa tuottoa 7 %, sekä korkoa korolle efekti toimii, niin sitten alkaa jo pärjätä.
Vaan mitä sitä sitten tehdään, kun saavutetaan se fire-tila? Voisihan sitä tehdä vähän töitä, että aika kuluu paremmin. Vaikka kivitalikko-nimisellä yleistyökalulla.