Maatalouslainojen pitkä, lähes nollakorkoinen aikakausi päättyi vuosi sitten. Nuoremman polven viljelijöille se oli melkoinen yllätys, että lainoista pitää maksaa ihan konkreettista korkoa. Viime vuosina esimerkiksi lisämaanosto oli hyvin helppoa, koska lainamäärän lisääntyminen ei oikeastaan näkynyt juuri missään, kunhan haki lainojen lyhennyksille lyhennysvapaita, ja korko oli olematon.
Alkujärkytyksen jälkeen monikin on halunnut uskoa, että nykyinen korkotaso on vain hetken kipuilu, ja kohta palataan takaisin nollakorkojen maailmaan. Kesällä uskottiin korkojen laskevan syksyllä 2023, ja nyt uskotaan laskuun alkuvuonna 2024. Uusimmat ennusteet siirtäisivät korkojen normalisoitumisen vuodelle 2026. Ja silloinkin tosiaan palattaisiin tasolle, missä 12 kuukauden Euribor olisi n. 3.00 %. Kun siihen lisätään pankin marginaali, säilytään edelleen ihan konkreettisella korkotasolla.
Tärkein syy lainojen korkotason pysymiselle korkealla on keskuspankkien vaatimus inflaation hillitsemiseksi. Tärkein keino hillitä inflaatiota on korkotason pitäminen ylhäällä. Siksi pitkälläkin aikavälillä nollakorot ovat mennyttä, koska korkotason tulee vaikuttaa työllisyyteen ja inflaatioon neutraalisti.
Yksittäisen maatilan näkökulmasta tämä merkitsee vanhojen maatalouslainojen koron nousemista seuraavassa tarkastelujaksossa, tuotantorakentamisen kustannusten pysymistä korkealla, spv-tilanteen riskien kasvua ja lisämaalainojen riskipitoisuuden lisääntymistä. Hyvä puoli lienee se, että pellon käyvän markkinahinnan, ja sen tuottoarvon eron tulisi kaventua. Jos siis markkinat toimisivat normaalisti. Samoin omalla rahallaan rakentavalle on osaavia kirvesmiehiä hyvin tarjolla, ja kuka on ostamassa eläke-, tai sijoitusasuntoa, niin nyt on ostajan markkinat.
Taloustaito-lehden syyskuun selvityksen perusteella asuntolainojen kokonaiskorko, jossa on mukana viitekoron osuuden, pankin marginaalin ja pankin muut kulut, on n. 5.00 %. Vaihteluväli eri pankkiryhmillä on 4.87 % - 5.43 %. Vastaavasti kulutuslainojen korko oli keskimäärin n. 8.00 %, vaihteluvälillä 6.88 % - 9.72 %. Kokemuksen perusteella tyypillinen maatalouslainan korko on n. 1.00 % korkeampi, kuin mitä on asuntolainojen korko. Tämä pätee hyvin esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen rahoittamiseen otettuihin pankkilainoihin. Rakentamislainojen korkotaso on tyypillisesti 2.00 % yli asuntolainojen.
Yksittäisen viljelijän ja maatilan uuden lainan korkotaso on aina tapauskohtainen tarkastelu. Rahoittajapankki laskee siihen sisältävän riskin ja sen vaatiman korvauksen viitekoron lisäksi. Kohtuullisen valistuneena arviona, ilman sitoumuksia, voidaan olettaa maatilan pankkilainan koron olevan seuraavat kaksi vuotta tasolla 6.00 %, ja siitä eteenpäin tasolla 4.00 %. Noilla tasoilla tekisin uudet riskianalyysit. Ja ne kauhuskenaariot vieläkin korkeammalla tasolla. Viime päivien uutiset maailmalta eivät ainakaan ole omiaan laskemaan korkotasoa. Valitettavasti, olisi sanonut Martti Ahtisaari.
P.S. Martti Ahtisaari oli korkealle arvostamani presidentti. Hän oli edellä aikaansa, kun paalutti Suomen osaksi Länttä puolueettomuuden sijaan, ja vei Suomen Euroopan Unionin jäseneksi, ja kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä jo silloin, kun se ei vielä ollut suosittua. Tämän seurauksena silloinen lehdistö pilkkasi häntä julmasti, ja oma puolue puukotti selkään. Sen kaiken hän otti vastaan Nobel-rauhanpakinnon saajan tyyneydellä.
Comments