Maatilan talouden suunnittelussa on velkojen kokonaismäärälläratkaisevan suuri vaikutus kokonaistalouteen. Velan määrän lisäksi on oma merkityksensä myös sillä, kuinka paljon tuosta velasta joudutaan maksamaan korkoa. Asia on tärkeä myös siksi, että maatalouslainojen korkotasossa on odotettavissa isoja muutoksia lähivuosina.
Kokemuksen perusteella hyvin hoidettu maatila kestää velkaa maksimissaan n. 2 kertaa liikevaihdon verran, jos tuotantosuuntana on perinteinen viljatila tai maitotila, eikä maatalouden ulkopuolisia tuloja ole merkittävissä määrin. Suositeltava velkojen yhteismäärä on alle 1,5 kertaa liikevaihto. Ns. normaalina voidaan pitää tilannetta, jossa velkaa on saman verran kuin on liikevaihtoakin. Toki kaikkein parasta olisi, jos velkaa ei olisi lainkaan, mutta se ei ole useinkaan aktiivisesti kehittävällä maatilalla ole käytännössä mahdollista.
Vähintään yhtä merkityksellistä kuin on velan määrä, on vuotuinen velanhoitomeno suhteessa liikevaihtoon. Velanhoitomenohan koostuu vuotuisten velkojen lyhennysten ja maksettujen korkojen yhteissummasta. Tuon velanhoitomenon taso olisi hyvä pysyä alle 15 prosentissa liikevaihdosta, mutta joka tapauksessa ehdoton maksimi on 20%. Vuotuinen lyhennys on riippuvainen velkapääoman määrän lisäksi takaisinmaksuajasta, johon velallisella on onneksi mahdollista vaikuttaa neuvottelemalla rahoittajapankin kanssa. Nykyään pankit ovat hyvin joustavia sopimaan velan takaisinmaksuajasta, mikä helpottaa maatilan talouden suunnittelua. Liian tiukoilla längillä ei kannata ajaa lainojen lyhennysaikatauluja suunniteltaessa. Toisaalta navettalainan takaisinmaksuaika ei voi olla pidempi, kuin mitä on navetan peruskorjausväli. Myös velan korkoon on toki mahdollista vaikuttaa, mutta siinä tuntuu rahoittajapankeilla olevan pienempi liikkumavara.
Velasta maksettava korko on korvaus velan antajalle siitä pääomasta, mikä lainataan. Varsinaisen lainakatteen lisäksi velkoja tarvitsee korvauksen ottamastaan riskistä saada velkapääoma aikanaan takaisin. Riskin määrittämiseksi pankin laativat asiakaskohtaisia riskireittauksia, jolla on suuri merkitys myönnettävän maatalouslainan koron tasoon. Asiakaskohtaisen reittauksen lisäksi määritetään luonnollisesti myös lainakohtainen riskireittaus aina uutta lainaa myönnettäessä.
Yleisimmät maatalouslainat voi jakaa kolmeen ryhmään niiden korkotason perusteella: a) spv-lainat, b) lisämaalainat ja c) navettalainat (isot rakentamislainat). Kaikissa noissa lainoissa nykyinen velan korkotaso on poikkeuksellisen matala. Velan korko on nyt matalin viimeisen 40 vuoden aikana.
Spv-lainojen sisältämä riski on hyvin pieni, joten niiden korkokokin on hyvin matala, tyypillisesti 0,65-1,00%. Lisämaalainojen korkoriski riippuu vakuuksien suhteellisesta määrästä, mutta useimmiten korko on n. 1,50-1,90 %. Navettalainat ovat yleensä pääosin vakuudettomia, joten niiden korkokin on usein n. 2,50-3.60%. Valtion tukemien korkotukilainojen korko on lähtökohtaisesti 1,00%. Korkotukilainahan on oman pankin myöntämä pankkilaina, johon paikallisen ELY-keskuksen päätöksellä saadaan korkosubventio valtion varoista. Korkotukilaina on käytännössä korkosuojattu yhden prosentin pankkilaina, joka kannattaa aina nostaa, jos se on mahdollista.
Velkojen nykyinen korkotaso on oikeastaan käsittämättömän matala. Me pitkään eläneet ihmiset muistamme 1990-luvun alun tilanteen, jolloin esim. viljankuivaamoinvestoinnin korkotukilainan korko oli 7,00% ja pankkilainan korko 17,00%.
Nykyinen korkotilanne on siten poikkeuksellisen edullinen, mutta toisaalta se sisältää riskin muutoksesta. Näillä koroilla ei voida ikuisesti jatkaa. Ja tuleva muutos on ainoastaan ylöspäin. Viitekorot ja inflaatio ovat olleet nollatasoa jo useamman vuoden ajan, mutta viimeisten uutisten mukaan vuotuinen inflaatio Suomessa oli kuluneen vuoden aikana noussut tasolle 2,20%. Todennäköisesti kiihtynyt inflaatio on lähinnä seurausta koronaepidemian helpottamisesta, mutta vastaavaan lainojen koron nousuun on viisasta varautua. 1990-luvun korkotasoon tuskin on paluuta, kiitos EU:n ja Euroopan yhteisen talouspolitiikan. Maatalouslainojen nouseva korkotaso kun nostaa sitä em. vuotuista velanhoitomenoa, mikä puolestaan vaikuttaa maatilan jokapäiväiseen maksuvalmiustilanteeseen raskauttavasti.
Haettaessa uutta maatalouslainaa, voi korkotasoa peilata vaikkapa Taloustaito-lehdessä julkaistaviin taulukoihin. Spv-lainaa saa usein samalla tasolla, kuin on asuntolainat Taloustaidon taulukossa. Navettalainan korko on tyypillisesti yhden prosenttiyksikön alempi, kuin on kulutusluotto em. lehden taulukoissa. Lisämaanostolainan korko on sieltä väliltä, useinkin n. 1 prosenttiyksikön yli asuntolainan korkotason. Tai sitten ei. Edellinen ilman mitään sitoumuksia.