Search
  • Jarmo Keskinen

Ahdistava veropäivä

Kansallisena veropäivänä on taas julkistettu kaikkien yli 100.000 euroa ansainneiden verotettavat tulot. Veropäivä on samalla tavalla ahdistava, kuin on sosiaalinen mediakin. Molemmissa kun on esillä ainoastaan onnistujia, jolloin itselle syntyy tunne epäonnistujasta. Kaikki muut ovat aina lomalla, konsertissa, lemmikkien kanssa ja tienaavat hirmuisesti, mutta minä en. Right.

Yhteiskunnallisen avoimuuden vuoksi verotietojen julkistaminen lieneekin perusteltua, ja siksi, että jokainen meistä pystyy näin sijoittamaan itsensä osaksi viiteryhmäänsä. Tai siis pystyisi, jos kuuluisi tuohon yli 100.000 € vuodessa ansaitsevien ryhmään. Aika harva maanviljelijä siihen ryhmään kuuluu. Jamissä luuraavat maanviljelijät eniten ansaitsevien yrittäjien ja yritysjohtajien listoilla, mikä kait pitäisi olla se oikea viiteryhmä? Niiltä huudeilta, missä verotettava tulo alkaa puolesta miljoonasta ylöspäin.


MT:n uutisoinnin mukaan myös maatalouskaupan johtoporrasjoutuu tyytymään maltillisempaan verotettavaan tuloon, kuin muiden toimialojen vastaavat kollegat. Toki Hankkijan, Lantmännen Agron, Agritekin, kuin Wihurinkin johto ansaitsee paremmin kuin Suomen pääministeri. Merkille pantavaa on Yaran johdon suhteellisen matala verotettavan tulon taso.

Iso maatila ei myöskään näytä merkitsevän isoja tuloja. Samoin voisi ajatella, että osakeyhtiömuotoon siirretyt maatilat tekisivät kovaa tulosta, mutta eivät hekään verottajan listoilla näy. Tai ehkäpä juuri siksi? Mutta niin kuin on aiempien blogieni kommenteista yhä uudestaan luettu, monellekin maanviljelijälle on suuri hehtaarimäärä tärkeämpi, kuin korkeat tulot. Eikä siinä mitään, mistä kukin onnelliseksi tulee.


Ongelman ydin on suomalaisten maatilojen heikko tuloksentekokyky. Sitä se oli jo ennen Covidia ja Venäjän hyökkäyssotaa, ja tullee olemaan jatkossakin. Suurista vaalinaluspuheista huolimatta näillä mennään. Jos maito-, tai viljatilalla ei ole tehty viime vuosina merkittäviä investointeja, on niiden verotettava tulo tasolla 10–20 % liikevaihdosta. Kahden robotin maitotilalla se on euroissa tyypillisesti verotettavaa tuloa 70.000–150.000 € vuodessa kahdelle viljelijälle yhteensä. Jos isoja investointeja on hiljattain tehty, joista on syntynyt merkittävästi tuloverotuksen poistopohjaa, on verotettava tulo silloin tavanomaisesti n. 5–10 % liikevaihdosta, mikä on euroissa 40.000–80.000 €/v. Kannattaa kuitenkin muistaa, että samaan aikaan myös 40 lehmän maitotilalla saattaa verotettavaksi tuloksi jäädä sama 70.000 € vuodessa.

Useimmilla ns. aktiivimaatiloilla taloudellinen tilanne on sellainen, että jos kone- ja rakennuskanta pidetään uudehkona, ei verotettavaa tuloa silloin pysty näyttämään. Paitsi kun kaikki rahat menevät velkojen lyhentämiseen, ei jää varoja tuotantopanosten hankintaan, eikä vähennyksiä tuloverotukseen ja verotus nousee korkealle.


Suurella mielenkiinnolla odottelen, millaiseksi kunnallisverotus tulee muuttumaan vuoden 2023 alusta, kun 70 % kunnan tekemistä palveluista siirtyy pois maakuntahallinnolle. Kotikunnassani kunnanjohtajan talousarvioehdotus lähtee 8 % kunnallisveroäyristä, kun se tähän saakka on ollut pitkälle yli 20 %! Ei sillä kummoisia palveluita pyöritetä, mutta ei ehkä ole tarkoituskaan. Tänä syksynä Suomen kunnille tehdään historiallinen kuppaus.

717 views0 comments

Recent Posts

See All