Nuorena poikana iski mopokuume yleensä maaliskuun alussa, kun pikitiellä alkoi olla sulaa asfalttia näkyvillä. Vähän myöhemmin pamahti autokuume samoihin aikoihin. Molempiin tauteihin tunnetusti auttoi tyhjällä pankkikirjalla ohimon hierominen. Sittemmin oli asiakastyössä selvästi havaittavissa, että kevättalvella alkoi monellakin viljelijällä lisämaakaupat kiinnostaa ihan uudella tavalla, kun talvihorroksesta oli herätty.Alle 5-kymppisille tiedoksi, että pankkikirja oli pankista saatu printtivihkonen, jossa näkyi tilillä oleva rahamäärä ja menneet tilitapahtumat.
Ehkä se johtui siitä, kun seuraavan kesän viljelysuunnitelmat alkoivat muovaantua lopulliseen malliin ja ajatus entistä suuremmasta viljelyalasta hiipi mieleen. Samoin järjestetään keväisin konepäiviä, joissa entistä isommat viljelykoneet kiinnostavat. Kun olisi enemmän peltoa, olisi hyvä syy vaihtaa äes taas isompaan. Toki sillä vanhallakin olisi pärjännyt, mutta pääsisi siinä naapurillekin kertomaan, että piti tuota konekantaa vähän suurentaa, kun on viljelyalakin taas lisääntynyt.
Peltomaa on maatilan yritystoiminnan väline, mikä on vapaasti vahdittavissa ostamalla ja myymällä. Kuka tahansa voi peltomaata ostaa ja ryhtyä maanviljelijäksi, tai tehdä halutessaan pellosta luonnonsuojelualueen. Jos ei katso tarpeelliseksi hakea pelolle mitään peltoalatukea, voi pellolle tehdä jokseenkin vapaasti, mitä hyväksi näkee. Periaatteessa peltomaan hinta määräytyy markkinoilla niin, että sen markkinahinta vastaa tuotantovälineestä saatavaa tuottoa. Markkinahinnan ja tuottohinnan tulisi siten olla sama, mikä muodostaisi käyvän arvon. Jos ostaa pellon velkarahalla, pitää pellon antamalla tuotolla pystyä maksamaan velka takaisin järkevällä takaisinmaksuajalla.
Pellon tuottoarvo määräytyy sen mukaisesti, mitä pellolla tuotetaan ja millä tuotantovälineillä. Siten myynnissä olevan pellon tuottoarvo on erilainen eri ostajille. Jos pellolla viljellään viljaa, on sen kate II vain muutamia satoja euroja vuodessa. Jos viljely tapahtuu uudehkoilla koneilla, ei tuottoarvoa jää juuri mitään. Sen sijaan erikoiskasvien viljelyllä on mahdollista päästä parempaan tuottoon. Karjataloudella saadaan peltohehtaareille selvästi parhaimmat tulokset.
Lähtökohtaisesti viljatilan antama pellon tuottoarvo on n. 2.000-3.000 € hehtaarilta ja vastaavasti maitotilan antama tuotto n. 4.000 € hehtaarilta, kunhan ostettavaa peltomaata tarvitaan maidontuotannon välineenä. Oletusarvoina on viljan hinta 200 €/tn, ja maidon tuottajahinta pitoisuuslisineen 0,45 €/l. Luonnollisesti tilakohtaiset erot ovat suuria, riippuen tuotantovälineiden lisäksi sato- ja tuotantotasoista, sekä laatulisistä. Erityisen tärkeään rooliin ovat taas palanneet tuotantopanosten hinnat. Juoksevien kustannusten tilakohtaiset tasot saattavat vaihdella ns. hyvin hoidetuilla tiloillakin välillä 55-85 % liikevaihdosta. Sillä on ratkaiseva vaikutus pellosta saatavaan tuottoarvoon, mikä osaltaan määrittää sen, mitä lisäpellosta on mahdollista tarjota. Kun hyvän peltomaan markkinahinta on keväällä 2024 eteläisessä Suomessa yli 10.000 €/ha, on selvää, että pellon antamalla tuottoarvolla ei peltoa pääse ostamaan muutoin kuin sukupolvenvaihdoksissa.
Varsinkin viljatiloilla yhtälö on ihan mahdoton. Siksi viljatilan pitääkin olla valmis uhraamaan koko maatilan antama tuotto yksittäisen lisämaakaupan rahoittamiseksi. Sen toimintamallin haasteena on maatilan antaman kokonaistuoton sitoutuminen lainanlyhennysten kautta pelkästään maaomaisuuteen, eikä viljelijä pysty kerryttämään yksityistalouteensa eläkekassaa. Asia kostautuu seuraavassa sukupolvenvaihdoksessa, kun maaomaisuus myydään sen tuottoarvosta yhdelle lapsista ja samalla pohdiskellaan lakiosien toteutumista.
Onneksi maakuumeeseen auttaa sama hoito kuin mopokuumeeseen – käynti pankissa yleensä riittää.