top of page
Search
  • Writer's pictureJarmo Keskinen

Kuinka viedä rakentaminen verotukseen

Näin alkukesästä on rakentaminen ajankohtaista maatiloilla. Isoja kohteita on suhteellisen vähän, mutta energiainvestointeja senkin edestä. Korkea avustuksen suhteellinen osuus lienee siihen vaikuttaa. Vaikka rakentaminen on vähentynyt yleisestikin noin 30 % normaalista, ja maatalouden kohteissa on epäselvyyttä investointitukien ehdoista, on rakentaminen edelleenkin edellytys yksittäisen maatilan toiminnalle. Tyypillisesti 5-10 % liikevaihdosta tulisi käyttää pelkästään ylläpitoinvestointeihin joka vuosi. Rakentaminen on sen verran hektistä puuhaa, että ei siinä aina jaksa verokuvioita pohtia, mutta kannattaisi kyllä, koska hyvällä verosuunnittelulla saa jopa kymmenien tuhansien eurojen verosäästön isommissa kohteissa.


Isoimmissa rakentamisprojekteissa kannattaa varautuminen aloittaa jo hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Arvonlisäverotuksen osalta kannattaa hakeutua kuukausi-ilmoitusmenettelyyn, jotta saa alvin palautukset kuukausittain, eikä tarvitse makuuttaa alveja seuraavan vuoden maaliskuulle. Näin välttää lisälainan ottamisen alv:ta varten. Samoin kannattaa avata oma pankkitili rakentamisprojektille. Se helpottaa koontilistan tekemistä ely-keskukselle investointituen maksatukseen ja on suuri helpotus, jos joutuu selvittämään verottajalle rakentamisen kustannuksia.


Suurin verotuksellinen merkitys rakentamisessa on jaottelu rakennus- ja koneinvestoinnin kesken, sekä investointiavustuksen kohdentamisen osalta. Vaikutus vielä korostuu, koska rakennuksen poistamaton hankintameno määrittää tulevina vuosina maksettavan kiinteistöveron määrän. Perussääntö on, että rakennettava rakennus on rakennusmenoa, josta saa tehdä 10 %:n vuotuiset poistot, ja joka määrittää kiinteistöveron määrän. Lähes kaikissa rakentamiskohteissa on myös sellaisia koneita ja laitteita, jotka tulee kirjata koneiden hankintamenoksi ja poistaa 25 %:n vuotuisella poistolla. Joidenkin laitteiden osalta voi tulla kysymykseen jopa poikkeuksellinen 50 %:n poiston mahdollisuus. Hieman korkeammat poistoprosentit ovat myös sellaisilla rakennuksen osilla, jotka voidaan katsoa kevyiksi rakennelmiksi, esimerkiksi jaloittelutarhat, tai ympäristöinvestoinniksi.


Uuteen rakennukseen saatetaan hankkia myös sellaisia koneita, jotka voidaan tulkita ns. pienkoneiksi, ja vähentää kertamenona. Edellytyksenä on, että koneen todennäköinen taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta, tai sen hankintahinta voidaan katsoa vähäiseksi. Paino sanoilla todennäköinen ja taloudellinen. Kertamenoa ovat myös etukäteen varastoon ostetut varaosat.


Uudessa navetassa, tai viljankuivaamossa on rakennuksen osuutta kaikki sellaiset rakennuksen osat, jotka on valettu, tai hitsattu kiinni perustuksiin, tai toisiinsa. Vastaavasti sellaiset osat, jotka on pultattu kiinni, ja myöhemmin irrotettavissa ja siirrettävissä toiseen paikkaan, ovat koneita ja laitteita.


Joka tapauksessa rakennusten hankintamenoksi 10 %:n poistolle on kirjattava: perustukset, sokkelit, valetut lattiat, seinäelementit ja vesikatto. Sen sijaan 25 %:n konepoistoon kirjataan: kuivauskoneisto, elevaattorit, lämmityspannu, lypsyrobotti, lypsyaseman laitteet, ilmastointilaite, parsikalusteet, mekaaniset lannanpoistolaitteet, rehunjakolaitteet ja apevaunu.


Varsin usein tulee kirjattua rakennuksen osuuteen kaikki suunnittelukustannukset ja lvi- sekä sähköasennukset. Olen kuitenkin sitä mieltä, että myös nuo yleiskustannukset tulee jaotella kone- ja rakennusmenoksi samassa suhteessa, kuin varsinaiset rakentamismenotkin jakautuvat. Saadun investointiavustuksen osalta kannattaa olla tarkkana, että se tulee kirjatuksi järkevästi verokirjanpitoon. Missään tapauksessa saatu investointiavustus ei ole maatilan saamia valtion avustuksia samalla tapaa kuin ovat peltoalatuet. Investointiavustus kohdentuu investointeihin, jossa se pienentää joko rakennuksen, tai koneen osuuden poistopohjaa, ja näin reaalituloutuu vasta vaiheittani tulevien vuosien aikana. Siltä osin kuin investointiavustus kirjataan tuloksi rakennuksen poistopohjaan, laskee se myös kiinteistöveron määrää.


Usein rakentamisprojektissa korjataan samalla vanhaa rakennusta, kun rakennetaan uutta. Jo olemassa olevan rakennuksen korjausmeno on suoraan vähennyskelpoinen menoerä. Oleellista on se, että rakennuksesta ei tule korjauksen jälkeen parempi, kuin mitä se oli uutena. Sen sijaan korjauskustannuksen summalla ei ole vaikutusta sen suoraan vähennyskelpoisuuteen. Navetan peruskorjauksessa saattaa tulla kymmenien tuhansien kertameno, millä on suuri vaikutus tuloveron määrään.


Rakentamisessa kannattaa olla tarkkana niiden käyttöönoton osalta. Poistoja kun voi tehdä vain käyttöönotetuista rakennuksista ja koneista. On kuitenkin mahdollista, että jotkut rakennuksen osat otetaan käyttöön jo ennen kuin koko rakennus valmistuu. Kuivurin varastosiiloja voidaan käyttää varastointiin, tai navetan lantavarastoa lisätilana.

 

715 views0 comments

Recent Posts

See All

Maitotilojen jako kahteen

Maitotilojen lukumäärä on laskenut hurjaa vauhtia viime vuodet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskua on ollut pahimmillaanlähes 10 % vuodessa ja keskiarvonakin n. 7 % vuosittain. Nykyisellään Suome

Comentários


Post: Blog2_Post
bottom of page