Search
  • Jarmo Keskinen

Sähköpaniikki

Nykyään pitää olla koko ajan jokin innostus meneillään. Nyt se on sähköpaniikki. Toki ymmärrän kyllä, että se paniikin iskee, jos on tullut otettua pörssisähkösopimus, ja sähkölasku onkin äkkiä kaksinkertainen edelliseen verrattuna.


Kokonaisuutena ajatellen sähkön hinnassa ei pitäisi olla tarvetta pidemmän aikavälin ylikorkeaan hintaan. Suomen sähköntuotanto, ja Pohjoismainen ristiinvälitys kun on jokseenkin entisellä tasollaan, ja sähkön kokonaiskulutus jatkaa entisellä tasollaan. Tasapainotilanteessa hinnoittelun luulisi olevan kilpailun ansiosta maltillinen. Vaan kun ei ole.


Jos ei toimi markkinat suomalaisessa maataloudessa, niin ei ne toimi sähkömarkkinoillakaan. Toki molemmilla aloilla joku tekee hyvää tulosta; maatalousgenressä se on vähittäiskauppa ja sähkömarkkinoilla energiayhtiöt. Tai ei aina, ja ei kaikki. Mäntsälän kunnan oma energiayhtiö Nivos Oy kun sijoitti taannoin 12 miljoonaa euroa (12.000.000!) kuntalaisten rahoja venäläiseen Fennovoiman ydinvoimalaan, ja kaikki katosi tuhkana tuuleen. En ole katkera veronmaksaja, mutta kuitenkin. Olisi sillä kauan kaivatun uimahallinkin voinut rakentaa.

Yksittäinen maatila joutuu varautumaan tilanteeseen, jossa vuoden kokonaissähkölasku saattaa nousta vuodesta 2021 vuoteen 2022 kaksinkertaiseksi. Jos maatilan talous on muutoin tasapainossa, niin asia ei erityistä huolta aiheuta, mutta niillä n. 4.000 maatilalla, joilla taloustilanne on jo entisestään kriittinen, saattaa sähkölaskun tuplaantuminen olla viimeinen niitti. Varsinkin kun samaan aikaan rehukustannus on edelleen poikkeuksellisen korkea, öljyn ja lannoitteiden hinta pilvissä ja maatilan lainojen korkoon tullee n. 3 %-yksikön korotus tämän vuoden aikana. 12 kk Euribor on noussut jo nollasta kahteen, ja varmasti pankit haluavat lisäkatettanousseen riskin myötä myös omaan marginaaliinsa.


Vuonna 2021 tyypillisen 100 hehtaarin viljatilan maataloustoiminnan sähkölasku oli n. 3.000 € (alv. 0%) yhteensä, mikä on n. 30 €/ha. Onko se paljon vai vähän, on makuasia. Eurooppalaisittain se oli hyvin edullista. Samaan aikaan polttoainemenot olivat n. 150 €/ha, ja kasvinsuojelumenot n. 80 €/ha. Jos sähkömeno on tänä vuonna kaksinkertainen edelliseen verrattuna, ollaan edelleen vasta samalla tasolla, kuin on kasvinsuojelumenot. Tilakohtaiset erot ovat näissä laskelmissa luonnollisesti suuria.


Yhden robotin maitotilan maataloussähkön kustannus oli viime vuonna n. 10.000 €/v. (alv. 0%). Se on n. 160 €/lehmä/vuosi. Vastaavasti 200 lehmän maitotilan sähkökulu oli n. 30.000 €/lehmä/vuosi, mikä merkitsee n. 150 €/lehmä/vuosi -tasoa.Tilakohtaiset erot ovat maitotiloillakin suuria. Jos sähkömeno tuosta on tänä vuonna kaksinkertainen, ollaan kustannustasolla n. 300 €/lehmä/vuosi. Se vaikuttaa tosi suurelta, mikä se onkin, mutta samaan aikaan on tyypillisen maitotilan ostorehukustannus n. 1.400 €/lehmä/vuosi. Noussut sähkömeno on vasta samalla tasolla, mikä on tyypillinen aktiivimaitotilan lainojen vuotuinen korkomeno, n. 250 €/lehmä/vuosi.

Kovin ovat suuria summia, kun maatilan sähkölasku on yli 50.000 euroa vuodessa. Pitää kuitenkin muistaa, että suhteellisesti tarkasteltuna vaikkapa viljatilan lannoitelasku, tai karjatilan ostorehulasku ovat paljon merkityksellisempiä. Paniikkiin ei ole aihetta. Sähkön hinta tullee laskemaan jo vuoden loppua kohden, kun uusin ydinvoimala saadaan tehokkaaseen käyttöön. Asiantuntijoiden mukaan viimeistään ensi keväänä tilanne korjaantuu.

309 views0 comments

Recent Posts

See All