top of page
Search
  • Writer's pictureJarmo Keskinen

Rahaa on – vai onko sittenkään

Ex-ulkoministeri Pekka Haaviston kertoman mukaan edellisen hallituksen aloittaessa hallitusohjelman valmisteluaan, oli pääministeri Antti Rinne kirjoittanut kokoustilan fläppitaululle tilaisuuden lähtökohdan: ”Rahaa on”. Toimittuani usean vuoden ajan Rinteen kanssa saman kunnanhallituksen pöydän ympärillä, pidän tilannetta hyvinkin todennäköisenä.


Päätökset voidaan tehdä talous taka-alalle jättäen, tärkeimpiä ovat asioiden poliittiset linjaukset. Mutta niin kuin vanha sanonta kertoo: ”Jos ei ole rahhaa, niin ei ole rahhaa, oli sitten kuinka ison talon poika hyvänsä”.

Sama tunne hiipi mieleen heinäkuussa arvostamani Kauppalehden kirjoittaessa, että maatilojen kannattavuus on ohittanut elintarvikealan kaupan yritysten kannattavuuden – maatiloilla rahaa on.


Tieto oli saatu osakeyhtiömuotoisten maatilojen yritysselvitysten vuoden 2022 tilinpäätösanalyyseista, joista analyytikko Ari Rajala oli laatinut johtopäätökset. Periaatteessa vertailun tulos on oikea, ja se perustuu saatuun dataan. Käytännössä, kokonaisuus huomioiden, johtopäätös on väärä, suorastaan päin mäntyä.


Kysymyksessä on tyypillinen post hoc -virhepäätelmä. Vaikka lähtötiedot ovat oikeat ja data antaa selvän tuloksen, saattaa johtopäätökset mennä vikaan, jos ei osata nähdä metsää puilta, eikä tunneta mennyttä.


Tässä tapauksessa pitää tuntea maatilaekonomian erityispiirteet verrattuna yleisen yritystoiminnan antamiin lähtötietoihin, jotta ei sorruta post hoc -virhepäätelmään, niin kuin nyt on käynyt.

Kauppalehdelle tuon annan anteeksi. On aina hienoa, kun maataloudesta kirjoitetaan muuallakin, kuin vaan alan ammattilehdissä.


Toivottavasti saamme maatilan talousasioista lukea jatkossakin. Sen sijaan aamukahvi pärskähti rinnuksille perjantaina 28.heinäkuuta, nähtyäni Maaseudun Tulevaisuus lehden. Etusivun otsikot kertoivat: ”Hintojen nousua alkoi sataa maatilojen laareihin” ja ”Alkutuotanto löi vähittäiskaupan kannattavuudessa vuonna 2022”. Otsikot olivat kuin suoraan Kauppalehden talousselvityksestä. Oli tartuttu syöttiin, ja nielty niin koukku, kuin kohokin. Sinänsä jutuissa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin toi hyvin esiin, mistä on oikeasti kysymys, mutta otsikot pääsivät yllättämään.


Asiakokonaisuuden suurin virhepäätelmä on siinä, että vuoden 2022 tilanteesta maatiloilla on ylipäätänsä vedetty johtopäätöksiä, se kun ei kerro oikeastaan mitään. Asiakkailleni olen suositellut, että tulevaisuuden investointeja suunniteltaessa kannattaa unohtaa vuosi 2022, se poikkeus sääntöön, eikä se toistu koskaan. Ei maidon tuottajahinta pitoisuuslisineen ole pitkällä aikavälillä yli 0,57 €/l, eikä viljan hinta yli 400 €/tn. Enemmänkin realismia ovat 0.42 €/l ja 200 €/tn jatkossa.


Selvityksessä on unohtunut myös se, että osakeyhtiömuotoiset maatilat ovat edelleenkin kuriositeetti Suomen maatilojen joukossa, koska niitä on kappalemääräisesti niin vähän. Vain n. 1.000 maatila 44.000 tuhannesta on siihen veromuotoon siirtyneet. Lisäksi tuossa tuhannen lukumäärässä on merkittävästi erikoistuotantoa harjoittavia tiloja, kuten hevostiloja, puutarhoja ja kasvihuoneita. Ne ovat kyllä maatiloja, mutta niiden taloustiedot ei kerro paljoakaan maatilojen taloudesta. Niin kuin selvityksessä kerrotaan, eniten on noussut ”vihannesten ja melonien sekä juuresten ja mukulakasvien viljelyyn erikoistuneiden yritysten sijoitetun pääoman tuotto”. Juurikin osakeyhtiömuotoisilla maatiloilla on usein muutakin toimintaa, kuin vaan maanviljely. Tehdään tuotteiden jatkojalostusta, pakkaustoimintaa ja muuta kaupankäyntiä. Se on toki myönteinen asia, mutta ei sekään kerro alkutuotannon tunnusluvuista paljoakaan.


Mutta oli selvityksessä jotakin realististakin. Maitotilojen tuloksen paraneminen vuonna 2022 oli totta osakeyhtiömuotoon siirtyneillä maitotiloilla. Mutta oli se myös sitä useimmilla mvl-muodossa toimivilla maitotiloilla – ei verotusmuodolla ollut oleellista merkitystä asiassa, niin kuin selvityksen johtopäätöksissä annettiin ymmärtää. Yksityiskohta oli oikea, mutta ei kokonaisuus. Samalla tapaa meni vikaan viljatilojen tilanne. Selvityksessä niiden talous ei ole muuttunut. Todellisuudessa suurella osalla viljatiloista vuosi 2022 oli varsin hyvä, koska viljan hinta oli poikkeuksellisen korkea, jopa yli 400 €/tonni. Viljatilat eivät vaan ole siirtyneet osakeyhtiömuotoon, joten ne eivät tulleet analyysissä näkyviin.


Yli 3.000 maatilalle ja muutamalle kymmenennelle osakeyhtiömuotoiselle maatilayritykselle laatimani talousanalyysin perusteella on todennäköistä, että jatkossakin maitotilayritysten pääoman tuotto on jatkossa parhaimmillaan n. 6 % ja viljatilojen vastaavasti n. 3 %. Vuosi 2022 oli poikkeus säännöstä, eikä sekään ollut kaikille erityisen kannattava. Maatilan verotusmuoto ei myöskään ole ratkaiseva maatilan kannattavuudelle. Osakeyhtiömuotoon ovat maitotiloista siirtyneet ne, jotka ovat olleet jo ennestään kannattavia ja tehneet hyvää tulosta. Tulos ei ole verotusmuodon ansiota.

1,080 views0 comments

Recent Posts

See All

Lainojen korkotaso syö maatalouden investoinnit

Maatilojen investointien määrä on ollut suhteellisen matalalla tasolla viimeiset kolme vuotta. Syylliseksi on tuomittu maatalouden heikko kannattavuus, myrskyisä maailmantilanne ja maatalouden keskitt

Miten vältän verojen maksamisen

Yksityisen veroilmoituksen, ns. esitäytetyn, viimeistely on ajankohtaista näinä aikoina.  Maanviljelijäkin joutuu siihen usein ilmoittamaan metsälainojen korot, mahdolliset työeläkemaksut ja kotitalou

Comments


Post: Blog2_Post
bottom of page