top of page
Search
  • Jarmo Keskinen

Onko kaura menestystarina, vai ohimenevä innostus?

Suomalaisessa maataloudessa löytyy kasvipuolelta vain aniharvatodellinen menestystarina, tärkeimpänä kuminan viljely ja sen tuotteistaminen. Toki muitakin erikoiskasveja viljellään, mutta niiden tuotannon volyymi on jäänyt usein niin pieneksi, että niillä on todellista merkitystä vain muutamalle maatilalle. Vähitellen pitää uskoa, että suomalaisesta kaurasta on tulossa seuraava menestystarina – muillekin kuin vain amerikkalaisille ratsuhevosille.

Vuonna 2000 suomalaiset söivät elintarvikekauraa 3 kg vuodessa henkeä kohden. Kymmenen vuoden kuluttua se oli jo 6 kiloavuodessa, ja vuonna 2020 kulutus ylsi 11 kiloon. Kauran syönti on siten kaksinkertaistunut aina kymmenen vuoden välein. Tuskin mikään muu viljelykasvi on pystynyt samaan. Toki pitää muistaamittakaava, esimerkiksi maitoa Suomessa kulutetaan edelleen kymmenkertainen määrä henkeä kohden elintarvikekauraan verrattuna. Suurin osa kaurasta käytetään edelleen rehuviljaksi. Elintarvikekauraa syödään vajaa 200 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä merkitsee keskimääräisellä satotasolla noin 50.000 hehtaarin viljelyalaa.


Elintarvikekauran tuottajahinta on nykyisellään suhteellisen hyvä, 275–280 €/tn myllylle toimitettuna. Se on kaksinkertainen verrattuna aikaan ennen Covidia ja Venäjän hyökkäystä naapurimaahansa.


Eriskummallista tässä ajassa on se, että rehukaurasta maksetaan samaan aikaan täsmälleen sama hinta, jopa parempikin kuin myllykaurasta. Sama kummallinen tilanne on myös mylly- ja syysvehnän kohdalla. Ei se motivoi laatuviljan tuottamiseen, jos hinta on rehulla ja elintarvikkeella sama. Samoin luomuviljelyn kannattavuus alkaa olla kriittinen, jos luomulisä on kauran kohdalla vain 10 €/tn.


Kotimaisen kauran vahvuudet ovat: laadukkuus, läheisyys, kotimaisuus, ympäristö- ja ilmastoystävällisyys, sekä tutkitusti hyvinvointi- ja terveysvaikutukset. Kauran terveysvaikutus perustuu pääosin sen beetaglukaani- ja kuitupitoisuuteen. Kauran tuotekehitys ja markkinointi on myös hoidettu hyvin, kiitos myllyteollisuuden. Isoissa marketeissa kauratuotehyllyt ovat kohta 10-metrisiä ja näyttäviä. Samaan aikaan orpoa kotimaista ruisjauhopussia saa etsiä alahyllyn nurkasta. Elintarvikekäytön lisäksi kauralle on löydetty ihan kokonaan uusia käyttökohteita esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden suunnalta.


Kauran elintarvikekäytön lisääntyminen on luonut myös yrityskohtaisia menestystarinoita. Suomalaisista yrityksistä hyvä esimerkki oli Kaslink, joka kehitti oman kaurajuomansa. Samalla tuotteella kansainvälisen miljardibisneksen on luonut ruotsalainen Oatly. Sittemmin Kaslink siirtyi Fazerin omistukseen, mikä kertoo kauran arvostuksesta ja siihen uskomisesta, mutta Oatlyn kohdalla pörssikurssi on laskenut 90 % vuoden aikana. Myös nyhtökauran tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta.


Juuri kauramaitoon liittyy myös haasteita. Terveysimagostaan huolimatta se on raskaasti prosessoitu tuote. Kaurajauhon lisäksi siinä on yleensä maltoosia makeutusaineena, teollisesti muokattuja siemenöljyjä ja lisäaineena dikaliumfosfaattia. Kauran tieteellisesti todistetut terveysvaikutukset eivät siksi automaattisesti toteudu kauramaitotuotteissa.


Syöminen ja ruokakulttuurit ovat muuttuneet perin oudoiksi. Läskisoosin ja perunan syöjiä ei enää ole, vaan lautaselle on saatava hiilareita, rasvaa ja protskua. Syöminen on vegaania, fleksaamista, tai hybridisyömistä. Mihin on kadonnut erinomainen lautasmalli peruselintarvikkeista koottuna?  

531 views0 comments

Recent Posts

See All
Post: Blog2_Post
bottom of page