Search
  • Jarmo Keskinen

Mikä on toisin vuonna 2022

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Muutama asia on varmasti eri tavalla vuonna 2022, kuin mitä se oli viime vuonna. Seuraavassa pari vinkkiä – ilman sitoumusta.


Lainojen korkotaso on ollut viime vuosina liian hyvää ollakseen totta. Tänä vuonna myönnettävien maatalouslainojen korko on selvästi korkeampi, kuin aiemmin myönnettyjen lainojen. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin myönnettyjen uusien pankkilainojen korko on noussut jo nyt vuoden aikana tyypillisesti 0.90 prosentista 1,50 prosenttiin. Keskimääräisen uuden lisämaalainan korkotaso on nyt 2,00 %:n paikkeilla, ja navettalainan 2,50-3,50 %. Toki asiakas- ja tapauskohtaiset erot ovat suuria, eikä keskiarvo välttämättä osu omalle kohdalle. Jo olemassa olevien vanhojen maatalouslainojen korko sen sijaan tuskin nousee merkittävästi, koska keskuspankkien korkolinja lienee olla edelleen maltillinen, eikä viitekorkoihin ole odotettavissa isoja muutoksia. Korkotason nousu saattaa olla myös huomattavasti tuota korkeampi, jos Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa ohjauskorkojaan inflaation vuoksi odotettua enemmän. Suomessakin tilastollinen inflaatio oli joulukuussa lähes 5%, ja ennuste vuoden 2022 keskiarvoksi on noin 2,00%. Samaa tasoa tuntuvat olevan myös palkankorotukset. Periaatteessahan pankin tulisi saada myönnettävästä lainasta korkoa inflaation verran ja siihen lisäksi pankin korkomarginaali, tyypillisesti n. 0,8 %.Lainan kokonaiskorko olisi tällöin n. 3,00 %.


Toinen varma muutos kuluvan vuoden aikana on viljan tuottajahinnan lasku. Nykyinen viljan hinta on vaihdellut talven mittaan mallasohralla ja kevätvehnällä, sekä jopa rehuviljalla 300 €:n tonnihinnan paikkeilla. Se on korkein hintataso ainakin 30 vuoteen, todennäköisesti korkein sinä 50 vuoden aikana, mitä näitä hintatietoja on tullut seurattua. Joskin ennen Suomen EU-jäsenyyttä rehuohran hinta oli 1,80 markkaa kilolta, mikä lienee olla n. 300 €/tn? Toki tuosta puuttuu inflaation vaikutukset ja muutoinkin maailma on nykyään niin eri mallillaan, että vertailu on vaikeaa. Jos vertailu tehdään vaikkapa lannoitteiden hintaan, lienetään olla edelleen heikoilla. Viljan hinnan laskun tasosta ei uskalla lähteä arvuuttelemaan. Niin kuin ennenkin on tullut mainittua, tekisin heti 5 vuoden kiinteähintaisen sopimuksen niin vehnästä, kuin ohrastakin 200 €/tonni -hintatasolla.


Varmana pidettävä muutos on sähkön kuluttajahinnan lasku Suomessa. Kun uusi ydinvoimala saadaan pyörimään täydellä teholla, voidaan luopua lähes kokonaan kalliista ulkomaisesta pörssisähköstä, jolloin markkinat tasaantuvat ja päästään normaaliin sähkön hintaan. Edullista se tuskin on sittenkään, mutta ei niin poikkeuksellisen kallista, mihin viime vuonna oli pakko sopeutua.


Yksittäisen maatilan maatilaekonomian näkökulmasta tarkasteltuna useimmat asiat pysynevät kuitenkin ennallaan. Maidon hinta on noussut tyydyttävälle tasolle selvästi yli 0,40 €/l:n pitoisuuslisineen. Se jatkunee samalla tasolla myös tänä vuonna.

Lannoitteiden ja öljyn hintaan lienee tulla pientä laskua, mutta tuskin merkittävästi. Ainakaan varmuusvarastoon ei nykyisillä hinnoilla kannata ostaa kiloakaan, mutta kaikki vanhat säiliönpohjat kannattaa nyt käyttää tyhjiksi.



Maataloudesta luopujia on povattu tulevan pilvin pimein, ja maan hintaan sen myötä laskua, mutta siihen en jaksa uskoa. Varmasti hieman keskimääräistä enemmän on lopettavia, mutta laajentavat kyllä ostavat tuotantovälineet ainakin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Pellon hinta on pysynyt nykyisellä tasollaan jo kohta viisi vuotta, eikä siihen ole näkyvissä oleellista muutosta. Sen sijaan yksittäisten peltolohkojen hinnan segregaatio on ollut näkyvissä saman ajan, mikä on merkittävä asia peltojen myyntiä, tai ostoa suunnittelevan kannalta. Siihen palataan seuraavissa blogeissa.

256 views0 comments

Recent Posts

See All