Search
  • Jarmo Keskinen

Maanviljelijän kunniakoodi

Näin pääsiäisviikolla sitä liikuskelee syvissä vesissä ja pohtii maatilaekonomiaakin uudesta näkökulmasta. Vaikkapa, että kuka talonpojan pettää ja kuka puolestaan on oikeasti vierellä. Tai niin kuin Ukrainan presidentti Zelenskyi totesi taannoin: ”I needammo, not a ride”, ja yhdellä lauseella ansaitsi kaikkien kunnioituksen. Kunniakoodilla tarkoitetaan sellaista kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan toimitaan, vaikka mikään ei siihen pakota. Yleensä kunniakoodilla on sitä suurempi tarve, mitä vaikeimmissa olosuhteissa toimitaan. Näinä outoina aikoina myös maanviljelijän kirjoittamattomilla säännöillä on siksi erityinen merkitys.

Kunniakoodista puhutaan ehkä useimmin jääkiekossa. Vaikka lajissa on lajiliiton hyväksymät viralliset säännöt, on niiden lisäksikäytössä kirjoittamaton kunniakoodisto. Mitään kirjoitettua ei siitä taida olla olemassa, mutta silti kaikki lajin piirissä toimivat ne tuntevat. Kunniakoodisto otetaan käyttöön silloin, kun viralliset säännöt eivät tunnu oikeudenmukaisilta, tai niiden sisältävätrangaistukset eivät ylläpidä riittävää kunnioitusta kilpakumppania kohtaan.


Maanviljelijän kunniakoodisto on vähän samantapainen, kuin mitä on urheilussa. Kirjoitettuja sääntöjä ei ole olemassa, eikä niitä maatalouskouluissa opeteta. Ne oppii vain kokemuksen kautta, ja sukupolvelta toiselle kerrotun tarinan myötä. Seuraavassa pari perussääntöä viljelijäkollegoiden kesken noudatettavaksi.


Jos lupaa kysytään, niin se annetaan. Vaan jos toimitaan lupaa kysymättä, niin sitten saa olla karheanakin naapuria kohtaan. Tyypillisesti lupaa kysytään, kun pitää ajaa naapurin maiden kautta omille pelloilleen, tai kuljetetaan puutavaraa yksityistiellä. Silloin pitää aina kysyä lupa, eikä luvan myöntämisen kanssa saa pihtailla. Sama toimintatapa liittyy varaosien lainaamiseen, kun oma kone on yllättäen rikkoontunut. Jos itsellä on ylimääräinen lypsyrobotin osa, niin se lainataan naapurille, jos hän sellaista pyytää.


Jos naapuriviljelijä pyytää apua, niin aina sitä annetaan. Tästä on hyvä esimerkki traktorin juuttuminen kiinni pehmeään peltoon. Ainakaan meillä miehillä ei ole pehmeällä pellolla sitä mahdollisuutta, että kiertäisimme pehmeän kohdan, vaan siitä on ajettava aina vaan lähempää niin, että lopulta ei enää päästä omin avuin pois. Silloin soitetaan naapurille, ja naapurin pitää lopetella omat työnsä, ja lähteä auttamaan.


Kun kunniakoodin perusteella on saatu lupa, tai apua, tulee aina lopuksi kysyä, että mitä olen velkaa. Siihen kysymykseen pitää aina vastata, että ei mitään. Molemmat ovat yhtä pakollisia; toisen pitää tarjota korvausta, ja toisen pitää siitä kieltäytyä. Vain tomppeli jättää kysymättä, ja vain toinen tomppeli korvausta kaipaa.


Jos naapurilla on hätätilanne, silloin on vielä tiukemmat kirjoittamattomat sääntönsä. Kun hätäkutsu kuuluu, tippuvat kintaat siihen paikkaan, ja apuun riennetään välittömästi ja täyttä vauhtia vaivojaan säästämättä. Jauhesammuttimet vaan takapenkille ja kaasujalka suorana haveripaikalle. Silloin ei kysellä mitään, vaan toimitaan oman parhaan kykynsä mukaan, itsensä likoon laittaen. Ja kun puimuri/metsä/rakennus on saatu sammumaan, poistutaan paikalta vähin äänin, kiitosta kerjäämättä. Toki kiitokset joskus myöhemmin kuuluvat myös kunniakoodin piiriin. Ei välttämättä sanallisesti, mutta vaikkapa pieni jekkupullo takin taskuun sopivassa tilanteessa. Laajemmassa keississä ei myöskään kaikkien yhteinen saunailta ole pahitteeksi.


Oma kollegiaalinen kunniakoodinsa liittyy myös maakauppoihin. Ne kun herättävät aina kyläyhteisössä suuria tunteita, joten oma koodistonsa niissä pitää olla. Tärkeintä on, että sukulaisten välisiin kauppoihin ei pidä ulkopuolisten sotkeentua. Samoin rajalta pitää antaa naapurin ostaa rauhassa, eikä niistä maista saa lähteä muiden kilpailemaan. Vaikka olisi kuinka houkutteleva lisämaakauppa mahdollinen, pitää kunniakoodin mukaan selvittää, onko sukulainen perheensä maista tarjousta tekemässä. Jos on, ei silloin voi muut tarjousta jättää. Ei voi rikkoa maanviljelijöiden välistäkunniakoodia.

Joku saattaa ajatella, että kunniakoodit ovat mennyttä aikaa, koska maanviljely on kovaa bisnestä, eikä nykypäivän kovaan bisnekseen mitkään kirjoittamattomat säännöt kuulu. Kuitenkin kunniakoodi on maailmalla sitä suuremmassa roolissa, mitä kovempaa liiketoimintaa tehdään. Etelä-Italiassa ja Sisiliassa tuskin kunniakoodia rikotaan. Jos viljelijät lopettavat kunniakoodinsa noudattamisen, lakkaa myös keskinäinen kunnioitus.

537 views0 comments

Recent Posts

See All