Maatilallamme uusi isäntä siirtyi luonnonmukaiseen viljelyyn vuoden 2023 alusta lähtien. Kulunut kesä oli siten toinen vuosi luomussa. Oli siinä luottorengillä ihmettelemistä – tuijotteli kuin sonni uutta porttia.
Yksi päällimmäisiä asioita luomuun siirtymisessä oli pelko siitä, että ei koe enää lainkaan sellaisia wow-ilmiöitä, mitkä ovat parasta myös maanviljelyssä niin kuin muussakin elämässä. Yllättäviä ihmetyksen aiheita, mihin ei ole osannut varautua. Sellaisia mitä on viimeisillään raskaana huojuva vehnäpelto parhaimmillaan viljelijän odottaessa huippusatoa, kun puinnit ovat vasta alkamassa. Tai kun hehtolitrapaino on yllättävän korkea, jolloin viljakuormassa olikin enemmän tilitettävää kuin mitä ikinä osasi odottaa. Tai kun traktoria vaihtaessa vaihtokoneesta hyvitetään enemmän kuin jaksoi uskoa. Tai kun lehmien tuotos menneenä vuotena oli odotettua parempi ja maidon hinta samaan aikaan huippukorkealla tasolla. Jotenkin sitä ajatteli, että ei mitään yhtä hämmästyttävää tule luomussa vastaan. Se on vaan sitä rutiinia ja pienipiirteistä harmaata pukertamista päivästä toiseen. Kunhan pysyy poissa jaloista naapureiden huristellessa ohi uusilla traktoreillaan ja puimureillaan.
No eihän tämä sellaista ole ollut, ei alkuunkaan. Ehkä joskustoimintaa suhteellisen pienillä tonnimäärillä, mutta pääosin luomussa tehdään töitä perinteisen maatilan tapaan. Kyllä niitä wow-ilmiöitä tulee vastaan luomussakin. Kun useita lohkoja vierekkäin on kylvetty puna-apilalle ja kymmeniä hehtaareita apilan kukkaa avautuu auringonpaisteessa yhtä aikaa violetiksimereksi, niin kyllä se melkoinen wow on. Naapuritkin ihailivat maisemaa ja autoja pysähtyi katselemaan. Kelpasi siinä olla luomuviljelijän luottorenki. Samoin konehankinnoissa on tullut toisena luomuvuonna positiivisia wow-yllätyksiä, kun isäntä on hankkinut sellaisia luomutilan laitteita mitä ei ole koskaan ennen nähnyt toiminnassa.
Kuluneen vuoden suurin luomu-wow-ilmiö oli valitettavasti kielteinen. Ajattelin ostaa joulutunnelmissa luomuleipää paikallisesta S-marketista. Todetaan tähän väliin, että en ole asioinut S-kaupoissa sen jälkeen, kun S-ryhmä aloitti halpuuttamisen, koska pidin sitä loukkauksena suomalaista maanviljelijää kohtaan. Nyt poikkeuksellisesti kävelin läpi kymmeniä metrejä leipähyllyjä, mutta en luomuleipää löytänyt. Piti oikein myyjältä kysyä, että mistä niitä saa. Hän pahoitteli tilannetta, mutta heillä ei ole nyt yhtään luomuleivän toimittajaa. Ennen niitä oli useampiakin, mutta yksi kerrallaan niistä on luovuttu, koska asiakkaat eivät ole kiinnostuneita luomua ostamaan. Tyrmistyneenä marssin paikalliseen Citymarkettiin, eiköhän sieltä sentään luomuleipää löydy. Vaan eipä löytynyt. Myyjä kertoi, että kyllä pitäisi olla, mutta ei ole nyt. Kysyntä on niin hiljaista. Noiden kahden markkinajohtajan lisäksi Mäntsälässä myydään leipää Lidl:n ja Tokmannin kaupoissa, joten sinne. Lidl:n leipähyllyjä oli jo paljon vähemmän, eikä luomua löytynyt täältäkään. Mutta myyjä ohjasi liikkeen paistopisteelle, jossa oli oma osastonsa luomuleipää. Valitettavasti siinä ei ollut Suomen lippua, saati joutsenta. Myyjän kertoman mukaan paistopisteen leipäaines tulee Saksasta. Ulos mennessä toinen myyjä tuli korjaamaan, että paistopisteen luomussa on yksi poikkeus, mikä on suomalaista, kaurasydänleivät. Lopuksi matka Tokmannille. Siellä iloinen yllätys löytyi leipätiskiltä, Pekan leivän Luomu-ruissydän jälkiuunipala. Pakattua varmasti suomalaista luomuleipää, eikä hintakaan ole mitenkään paha. Vilja on naapurimaakunnasta, joten leipä on vielä lähiruokaakin. Mäntsälässä on yli 20.000 asukasta, joten luulisi luomuleivän ostajia riittävän jokaiseen kauppaan. Erityisesti S- ja K-ryhmän osalta tilanne on kiusallinen; luomuleipää ei saa rahallakaan. Respektit Tokmannille, Pekan leivälle ja Lidlille.
Surullinen on luomuleivän tilanne. Onneksi luomun maito- ja lihatuotteita löytyy paremmalla valikoimalla kaikista kaupoista. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi kuluttaja on valmis maksamaan luomulisää kotieläintuotteissa, mutta ei viljan kohdalla?
Uskon tilanteen korjaantuvan vähitellen jo ensi vuonna. Lainojen korkotaso laskee edelleen, investointeja uskalletaan tehdä ja asuntorakentaminenkin elpyy vähitellen. Kansalaiset alkavat uskoa työpaikkansa säilyvän ja palkankorotuksiakin on luvassa. Raha alkaa liikkua normaaliin tahtiin, jolloin hitusen kalliimpaa luomuruokaa uskalletaan ostaa niin kuin ennenkin. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
Rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoilleni.
Comments