Search
  • Jarmo Keskinen

Kokopäivätoimisella viljelijällä on jatkuvasti kaikki pelissä

Kokoaikatoimisesti maataloutta harjoittavalla maanviljelijällä alkutuotanto antaa yli 90% kaikesta viljelijäperheen toimeentulosta. Ja se viimeinenkin kymmenys tulee yleensä metsätaloudesta ja naapuriaputyyppisestä koneurakoinnista. Pokeritermein all in. Kaikki munat samassa korissa. Silloin on pakko onnistua. Kokopäivätoimisesti harjoitettu maatalous on pääosin joko karjataloutta, tai jatkojalostettavaa kasvinviljelyä.


Maatilan kokoluokka on kokopäivämaatiloilla selvästi keskimääräistä suurempi niin kasvinviljelytiloilla kuin karjatiloillakin. Maitotiloilla elanto saadaan pienemmillään alle 20 lehmän karjasta ilman muita tuloja. Samoin 30-35 lehmän maitotiloilla pystytään parhaimmillaan tekemään yli 200.000 euron liikevaihto ja yli 60.000 euron vuotuinen verotettava tulo, sekä työllistämään kaksi viljelijää. Tyypillisesti kahden maatilayrittäjän kokopäiväinen työpaikka katsotaan syntyvän nykyaikaisella yhden robotin ja 65 lehmän kokoluokan maitotilalla. Ensimmäinen palkattu työntekijä ilmaantuu vasta 2 robotin kokoluokan karjan myötä.


Erikoiskasvitiloilla kokopäivätoimisuus syntyy siitä, kun kesän peltotöiden lisäksi jatkojalostustyöt vaativat koko talvikauden työpanoksen. Samoin markkinointi ja tavaran kuljetus ottaa oman aikansa talvikaudella. Viljatilojen kokopäivätoimisuuden määrittäminen on hankalampaa. Yleensä ajatellaan, että 200-300 peltohehtaarin kokoluokasta ylöspäin toiminta on kokopäivätoimista, mutta niin kuin edellisessä blogissa oli esillä, lähes kaikilla isoimmillakin viljatiloilla on nykyään joko muuta yritystoimintaa, tai perheen palkkatyötä. Laskennallinen yhden virkatyövuoden työmäärä 1.732 tuntia tuosta pinta-alasta hyvin täyttyy, joskin tuon kokoluokan viljatiloilla on sesonkiaikoina pakko olla aputyövoimaa, jolloin viljatilan koko työmäärä ei tule yhden henkilön tehtäväksi.


Kokopäivätoimiset maatilat ovat tyypillisesti aktiivisesti kehittäviä, minkä seurauksena niillä on myös suhteellisen paljon velkapääomaa. Liikevaihtoon suhteutettuna 1,5-2,0 x liikevaihto on tavanomainen tilanne vilja- ja maitotiloilla. Velkaa on otettu sekä tuotantorakennusten rakentamiseen, että lisämaan ostamiseen. Velkaisuus tekee kokopäivätoimisesta maatilasta myös suhdanneherkän, mikä näkyy erityisesti sika- ja kanatiloilla. Suhdanneherkkyys puolestaan nostaa viljelijän ammattitaidon erityiseen arvoon. Kun kaikki on pelissä, ei tosiaankaan voi ammatillisesti epäonnistua. Luonto kyllä pitää huolen siitä puolesta. Varsinkin näin maatalouden matalasuhdanteessa myös rehuomavaraisuus ja työvoimaomavaraisuus nousee taas erityiseen arvoon kokopäivämaatiloilla. Haasteiden vastapainona kokopäivätoimiselta maitotilalta pystytään tekemään parhaimmillaan yli 300.000 euron vuotuista verotettavaa tulosta täysillä poistoilla vuodesta toiseen. Siitä saadaan jo vähän korvausta otetulle riskillekin, viljelijän palkan ja pääoman koron lisäksi.


Kokopäivätoimisesta keskisuuresta karjatilasta saattaa tulla myös vaarallinen ”työloukku”, jos ei ole taloudellisia edellytyksiä modernisoida tuotantotiloja, mutta karjan määrä on maksuvalmiuden puolesta pakko pitää mahdollisimman korkeana. Jos samalla ihmissuhteissa syntyy kriisejä, voi kokopäiväviljelijä löytää itsensä hoitamassa yksin karjatilaa. Suurimmillaan asiakkaallani on velkajärjestelytilanteessa laskettu todelliseksi työmääräksi yli 5.000 tuntia vuodessa usean vuoden ajalta. Joskin parhaimmillaan työtilanne ja työmäärä ovat karjatilalla sellaiset, että on pystytty palkkaamaan kaksi työntekijää, jolloin molemmilla maatilayrittäjillä on oma nimikkotyöntekijänsä. Tämä on tyypillisesti mahdollista kolmen robotin ja 200 lehmän maitotiloilla.


Kokopäivätoimisilla maanviljelijöillä vaikuttaa olevan hyvin vahva identiteetti ja ammattiylpeys omasta maatilastaan ja osaamisestaan. Se onkin hyvin aiheellista, kun maatila on rakennettu omalla työllä, järkevillä investoinneilla ja kohtuullisella riskinotolla. Investointien oikea ajoitus ja niiden kokoluokka suhteessa oleviin tuloksentekovälineisiin onkin se tärkein tekijä, kun maatilasta kehitetään kokopäivätoimista työpaikkaa koko viljelijäperheelle. Terveenä on pysyttävä ja puolisosta tykättävä, kun maatilaa viedään eteenpäin.


Kokopäivätoimiset maatilat vastaavat yhä suuremmasta osasta suomalaista elintarviketuotantoa ja ovat sen runko.

288 views0 comments

Recent Posts

See All