Maatilojen talouskeskustelussa kuulee usein kerrottavan, että maatilojen tuottokyky on niin heikko, että mitään sijoitettavaa ei synny. Aiheesta hieman jo toisessa blogissa kerroinkin. Kaikesta huolimatta olisi hyvin toivottavaa, ja laajan asiakaskokemuksen perusteella hyvin kannattavaa, tehdä jokaisen viljelijän elämänsä aikana ainakin yksi sijoitus – sijoitusasunnon hankkiminen.
Kun ostaa sijoitusasunnon paikkakunnalta, jossa asuntojen arvo pitää hintansa, tai jopa nousee vähitellen, on sijoitusasunto joka tapauksessa järkevä hankinta. Nykyään on toki oltava tarkka, mistä sijoitusasunnon hankkii, koska monellakin paikkakunnalla myös keskustaajaman (kirkonkylä) asuntojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Jos vielä on valmis käyttämään ns. velkavipua, saattaa asuntosijoittamisesta tulla hyvinkin laajaa sijoitustoimintaa. Tällöin otetaan aina uutta lainaa seuraavien asuntojen hankintaa varten, ja edellisten asuntojen vuokratuotolla maksetaan uusien asuntolainojen lyhennyksiä. Jos asuntojen hinnat nousevat tasaisesti, on näin mahdollista päästä 20 vuoden aikana useiden asuntojen omistajaksi. Tämän toiminnan tarkastelu jätetään kuitenkin tällä kertaa sivuun, sen varsin suuren taloudellisen riskin vuoksi. Varsinaiseksi asuntosijoittajaksi kannattaa ryhtyä vain, jos siihen on ammattitaitoa. Mutta se yksi sijoitusasunto kannattaa hankkia, jos suinkin mahdollista.
Lähtökohtaisesti yhden asunnon ostaminen sijoitusmielessä vaatii omaa pääomaa n. 30 % asunnon arvosta. Kun tuo rahasumma on onnistuttu säästämään esim. puunmyyntitulon avulla, voidaan loppuosa (70 %) asunnon ostohinnasta ottaa sijoitusasuntolainana pankista. Sen jälkeen asuntoon otetaan vuokralainen, ja saadulla vuokratulolla lyhennetään otettua lainaa. Tyypillisesti pystytään otettu laina maksamaan pois n. 20 vuoden takaisinmaksuajalla. Vuokralainen käytännössä maksaa asunnon puolestasi 20 vuoden aikana. Silloin ostettu sijoitusasunto on velaton, ja se voidaan joko jättää tyhjäksi odottamaan omaa käyttöä, tai jättää edelleen vuokrauskäyttöön, jolloin saatu vuokratulo helpottaa maanviljelijän muuta taloutta.
Kun saavutetaan eläkeikä ja luovutaan tilanpidosta, voidaan huoletta muuttaa odottavaan omaan asuntoon, eikä eläkeläisten tarvitse ottaa eläkeasuntolainaa enää ”vanhoilla päivillään”. Velaton sijoitusasunto helpottaa myös maatilan spv-suunnittelua, koska eläkeläisten asuminen on näin ratkaistu jo valmiiksi.
Yleensä tämä ratkaisu vaikuttaa alentavasti maatilan spv-kauppahintaan, mikä edelleen laskee tilanpidonjatkajan velan määrää. Samoin uuden viljelijän sisarusten ns. lakiosat on mahdollista hoitaa vanhempien sijoitusasunnon avulla niin, että sovitaan aikanaan vanhemmilta jäävän asunnon siirtyvän perintönä (tai lahjana) ainoastaan viljelijän sisaruksille. Näin heidän lakiosansa on useimmiten hoidettu.
Sijoitusasunnosta kasvavilla paikkakunnilla on mahdollista saada tyypillisesti n. 3 %:n vuotuinen tuotto. Jos vaihtoehtoina on joko ostaa velaksi markkinahintaista lisäpeltoa, ja saada siitä 0,1 %:n tuotto, tai vaihtoehtoisesti sijoittaa sama summa sijoitusasuntoihin 3,00 %:n tuotolla, ei liene epäselvää, kummalla vaihtoehdolla vaurastuu.
コメント