Aika kiinnittää maatalouslainan korko

Inflaation hidastumisen myötä on myös yleinen korkotaso hiljalleen laskenut. Euribor-korot alkavat olla 2,00 % tasossa, joten nyt on aika neuvotella lainojen viitekorot ja marginaalit uusiksi sekä kiinnittää korot, jos se suinkin on mahdollista.

Maatilojen pankkilainoissa käytetään pääosin viitekorkona euriboreja, useimmiten 12 kk euriboria.  Historiallisesti tarkasteltuna 3 kk euribor on kuitenkin ollut hieman edullisempi, mutta toki siihen liittyy enemmän heilahtelua kuin pidempiaikaiseen euriboriin. Mutta jos maatilan maksuvalmiustilanne kestää heilahtelun, on lyhempi parempi tässä yhteydessä. Asiaa on tarkasteltava omasta tilanteestaan, eikä yleiset linjaukset ole aina itselle parhaimpia.

Euriborin tarkastelussa on mielenkiintoista, että kolmen kuukauden euribor on nyt hyvin lähellä vuoden euriboria. Tästä voi päätellä, että käänne korkojen nousuun on tuloillaan. Alakuolopistettä on mahdotonta ennustaa, mutta varsin lähellä sitä ollaan. Uskoakseni viimeistään tämän vuoden loppupuolella korot ovat taas nousujanalla. Ja korkojen noustessa lyhyemmällä viitekorolla pystyy pitämään kokonaiskorkomenon pienempänä. Luonnollisesti ennustaminen on epävarmaa Atlantin takaisten trumpulenssien vuoksi.

Talouden epävarmuus on pitkäaikaista, ainakin seuraavat vajaat neljä vuotta. Tullit ja niille asetetut vastatullit vaikuttavat vahvasti Suomenkin talouteen. Osuuspankki on arvioinut niiden kustannusvaikutukseksi 4 miljardia euroa vuosittain Suomessa. Se on suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin on koko maatalouselinkeinon liikevaihto. Kielteiset vaikutukset syntyvät siitä, että kansalaiset säästävät sukanvarteen epävakaina aikoina, eikä raha liiku normaalisti. Onneksi pieniä pilkahduksia alkaa näkyä esimerkiksi asuntokaupoissa ja myös rakentaminen on hieman virinnyt. Joskin eilen juttelin helsinkiläisen taksiyrittäjän kanssa ja hän kertoi, että ei ole muutos vielä näkyvissä taksialalla, mitä on useinkin pidetty hyvänä mittarina talouden kehittymisessä.

Maatilan lainoille epävarmat ajat merkitsevät myös varovaisuutta. Kun ei uskalla lähteä investoimaan ja ottamaan uutta lainaa, voi keskittyä maksamaan aiempia lainoja pois. Samalla mahdollistetaan tulevien vuosien investoinnit, kun maatilan lainarasite on jatkossa pienempi, niin saa varmemmin uuden lainan, kun siihen tulee tarvetta. Pankit eivät sinällään halua olla esteenä investoinneille ja niiden lainoille, siitähän pankit elävät,mutta uuden lainan myöntäminen on mahdotonta, jos vanhojen lainojen kanssa yhteenlaskettu velkamäärä kasvaisi liian suureksi tilan velanhoitokykyyn nähden.

Periaatteessa lainaa ei kannata lyhentää yhtään ylimääräistä pankin kanssa sovittuun aikatauluun nähden, jos lainasta maksettava korkoprosentti on matalampi kuin mitä on yleinen inflaatiotaso, tai mitä lainalla ostettu tuotantopanos antaa sijoitetun pääoman tuotoksi. Siksi nyt on sopiva aika lyhentää lainoja mahdollisimman paljon, koska maatalouslainan tyypillinen kokonaiskorko 3,00–4,00 % on selvästi korkeampi kuin mitä on nykyinen inflaatio n. 1,50 %. Myöskään hyvin harva maatalousinvestointi antaa tuotoksi yli 4,00 prosenttia. Esimerkiksi maanostoinvestoinnin tuotto on useimmiten negatiivinen.

Lainojen marginaalin, sen osuuden korosta, joka jää pankille itselleen, uudelleen neuvotteleminen on haastavaa. Viitekoron laskiessa pankki mielellään nostaa marginaaliaan saman aikaan.Varmimmin marginaalia onnistuu laskemaan, jos lainan vakuudessa on sellainen muutos, mikä pienentää pankin riskiä.Myös silloin kun korkotukilainan koron subventioaika loppuu ja lainasta muodostuu tavallinen pankkilaina, kannattaa yrittää laskea pankin marginaaliosuutta. Luonnollisesti myös pankkia vaihdettaessa tulee niin viitekorko, kuin marginaalikin neuvoteltua uudelleen.